Tutkijat läpivalaisevat Eurooppaa Kosmopolis-lehden uudessa numerossa

Lehden päätoimittajan Heino Nyyssösen mukaan julkisuudessa on alkanut esiintyä lähihistoriattomia tulkintoja demokratian tilasta tai siitä, missä Euroopan integraatiokehityksessä mentiin 1990-luvulla.

– Ei ole oikeastaan niin, että ”länsi” halusi idän vaan pikemminkin ”itä” halusi länteen, mikä toteutui useimmiten ensin Naton kautta. Myöskään Unkarin pehmeän autoritarismin perusteella ei voi yleistää, että autoritäärinen populismi tai ”illiberalismi” olisi laajemminkin vääjäämätöntä tai peruuttamatonta. Valtaa on kumottu ennenkin, ja kansalaisilla on täysi oikeus vaatia johtajiltaan hyvää käytöstä ja esimerkkiä. Tänä kesänä mieltä on osoitettu erityisesti Tšekissä pääministerin EU-rahaepäselvyyksiin liittyen, Nyyssönen avaa pääkirjoituksessaan.

Nyyssönen työskentelee Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtorina ja on tutkinut urallaan erityisesti eurooppalaista demokratiaa ja Itä-Euroopan maiden poliittista kulttuuria.

– Kun tarkastellaan vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneiden maiden puoluerakenteita, juuri Puola ja Unkari nousevat ylitse muiden. Tällä hetkellä ne ovat ainoat, joissa parlamentin enemmistö on käytännössä yhdellä puolueella, Nyyssönen jatkaa.

Lehden vertaisarvioidut kirjoitukset keskittyvät Eurooppaan, Euroopan unioniin, sen nykytilaan, vaaleihin ja tulevaisuuteen. Samankaltaiset aiheet puhuttavat Turussa lisää elokuun lopussa Turun Eurooppa-foorumin levittäytyessä ympäri kaupunkia 29.–31.8.

Kevään eurovaalit aiempaa poliittisemmat

Hanna Tuominen ja Anna-Kaisa Hiltunen tutkivat EU:n yhteistä turvapaikka- ja siirtolaispolitiikkaa, jota on kehitetty vauhdilla erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Tutkijat lähestyvät teemaa yhtäältä arvoihin perustuvana sekä toisaalta turvallisuuteen keskittyvänä toimintana eli sekä oikeuksien että turvallisuusnäkökulmien valossa. Vaikka EU pyrkii kansainvälisillä foorumeilla puhumaan siirtolaisten ja pakolaisten oikeuksien puolesta, sisäisessä keskustelussa ja politiikassa turvallisuus ja muuttoliikkeen rajoittamispyrkimykset ovat vahvasti läsnä.

Kimmo Elo ja Heino Nyyssönen asettavat yhteisartikkelissaan tuoreen eurovaalituloksen laajempiin yhteyksiinsä. Tutkijat arvioivat vaalit aiempaa poliittisemmiksi, ja jo äänestysaktiivisuudesta voi päätellä, että EU:n tulevaisuus kiinnostaa kansalaisia. Erityisen merkittävää oli äänestysprosentin laskun taittuminen ja nousu yli 20 jäsenmaassa.

Marja Heinonen tarkastelee artikkelissaan Brexit-keskustelua ja tulkitsee sen olleen monesti hyvin värittynyttä, jolloin useimmilla briteillä on ollut hankaluuksia jäsentää tilannetta ilman vahvoja mielipiteitä. Kari Möttölä arvioi EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suhdetta Suomen puolustusratkaisun toimivuuteen ja kestävyyteen. Laajenevan puolustusyhteistyön ohella katsauksessa käsitellään EU:n uusia puolustusaloitteita integraatioteorioiden valossa.

Lopuksi Unto Vesa tarkastelee Euroopan unionia rauhanprojektina. Luottamus avoimeen keskusteluun, valistukseen, yhteisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja sovittujen pelinsääntöjen kunnioittamiseen ovat demokratian peruspilareita.

Kosmopolis on Suomen rauhantutkimusyhdistyksen julkaisema monitieteinen rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden uusin numero löytyy yhdistyksen sivuilta osoitteesta: http://rauhantutkimus.fi/kosmopolis/kosmopolis-aiemmat-numerot/kosmopolis-2019/