Monimuotoistuva mediaympäristö tekee populistisista liikkeistä hauraita elleivät ne turvaudu vastakkainasettelun kärjistämiseen (Väitös: VTM Niko Hatakka, 5.10.2019, poliittinen historia)
Nykyinen mediajärjestelmä muokkaa mitä ja miten ”kansan” nimissä puhutaan sekä kuinka ”kansaa” edustavia poliittisia liikkeitä arvioidaan. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Niko Hatakka Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki populismin logiikkaa nykyajan mediajärjestelmässä, jossa perinteinen eliittivetoinen tiedonvälitys on kietoutunut kaikkien käsissä olevaan verkkoviestintään.
Niko Hatakka tarkasteli väitöstutkimuksessaan oikeistopopulististen verkkojulkisuuksien suhdetta journalisteihin, puolueisiin ja kansalaisaktivisteihin Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
– Tutkimuksessani haastan teknologiakeskeistä näkemystä, jonka mukaan verkkoviestinnän vapautumista voidaan sellaisenaan pitää syynä erityisesti oikeistopopulismin nousulle ja poliittiselle menestykselle. Sen lisäksi, että verkkoviestintä mahdollistaa portinvartijoiden kiertämisen, vähintään yhtä tärkeässä roolissa populististen liikkeiden kehitykselle ovat tavat, joilla journalistit, puolueet ja kansalaiset reagoivat populistiseen puheeseen, Hatakka sanoo.
Hatakan tutkimus kuvaa diskurssiteoreettisella otteella, miten aiempaa monimuotoisemmaksi muuttunut mediakenttä vaikuttaa erityisesti siihen, miten poliittiset puolueet asettuvat julkisuudessa edustamaan ”kansaa” ja sen vaateita.
Hatakan tutkimus nosti esille neljä päähavaintoa.
– Ensinnäkin: ”kansan” nimissä toimivat poliittiset organisaatiot kykenevät vain vähissä määrin suoraan hallitsemaan mitä ja miten niiden nimissä verkossa viestitään. Kuitenkin esimerkiksi puolueiden johtohahmoilla on valtaa julkisuudessa määrittää, minkälaista ”kansan” nimissä esitettävää puhetta rohkaistaan ja minkälaista ei, Hatakka sanoo.
Hatakka havaitsi myös, että samalla kun verkkojulkisuudet vapauttavat monimuotoista populistista viestintää, ne altistavat politiikan toimijoita valvonnalle ja kritiikille.
– Tutkimus osoittaa, kuinka nykyisen mediajärjestelmän toimintalogiikka korostaa populistisen viestinnän kaikkein kiistanalaisimpia ja radikaaleimpia tapoja esittää ”kansan” ja ”eliitin” suhdetta.
Hän havaitsi myös, että ilman vastakkainasettelun ruokkimista yhteys puolueen ja sen edustaman ”kansan” nimissä esitettyjen vaateiden välillä helposti rikkoutuu. Siksi populistipuolueiden on tehokkainta vastata kiistanalaisten piirteidensä korostumiseen laventamalla ajatuksellista kuilua ”kansan” ja ”eliitin” välillä. Tämä puolestaan entisestään vahvistaa vastustusta herättävän puheen roolia puolueen julkisen kuvan määrittymisessä.
– Ja tästä johtaen neljäs havainto: mediajärjestelmän monimuotoistuminen heikentää populististen liikkeiden mahdollisuuksia toimia menestyksellisesti demokratian korjausliikkeinä ja väylinä toteutumattomien yhteiskunnallisten vaateiden täyttämiseksi.
***
VTM Niko Hatakka esittää väitöskirjansa ”Populism in the Hybrid Media System: Populist Radical Right Online Counterpublics Interacting with Journalism, Party Politics, and Citizen Activism” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 5.10.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Mauno Koivisto -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii PhD Benjamin Krämer (Ludwig-Maximilians-Universität München, Saksa) ja kustoksena professori Louis Clerc (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on poliittinen historia.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7793-2
Sinua voisi kiinnostaa myös
Taloudellinen eriarvoisuus korostuu sukupolvien välillä – vanhemmat ikäryhmät paremmassa asemassa kuin nuoremmat (Väitös: Esa Karonen, 20.12.2024, sosiologia)
