Suomalaiset puolueet heräsivät kokonaisvaltaiseen maahanmuuttopolitiikkaan EU-jäsenyyden kynnyksellä (Väitös: VTM Matti Välimäki, 7.12.2019, poliittinen historia
Maahanmuutto- ja ulkomaalaisnäkemyksiin vaikuttanut suurin muutos suomalaisessa politiikassa viimeisen 50 vuoden aikana on ollut irrottautuminen Neuvostoliiton näkemykset huomioineesta politiikasta, Suomen kehityksen sitominen Länsi-Euroopan integraatioon ja kasvaneet maahanmuuttajamäärät. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Matti Välimäki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki suomalaisten puolueiden maahanmuuttonäkemyksiä ja niiden taustalla vaikuttavien ajattelumallien kehitystä vuosina 1973–2015.
Välimäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan etenkin lähelle poliittista keskustaa asemoituvien puolueiden eli keskustan, kokoomuksen ja SDP:n ohjelmissaan ja julkilausumissaan esittämiä maahanmuuttotavoitteita.
Välimäen mukaan puolueet heräsivät 1970- ja 1980-luvuilla miettimään omia maahanmuuttoon liittyviä näkemyksiään. 1980- ja 1990-luvuilla ne loivat omat peruslähtökohtansa maahanmuuttokysymyksiin. 1990-luvulta tähän päivään puolueet ovat nojanneet kokonaisohjelmiinsa sekä yhteiseurooppalaiseen päätöksentekoon, Välimäki toteaa.
– Puolueet suhteuttavat eri aikoina tavoitteitaan kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokseen, mutta ammentavat myös aatteellisesta perinnöstään sekä kunkin aikakauden yleisistä ja puoluekohtaisista ideologisista ratkaisuista, Välimäki sanoo.
Välimäen mukaan suomalaisen maahanmuuttopoliittisen keskustelun muutos kuvaa myös yleisemmin suomalaisen poliittisen historian kehitystä tarkasteluvälillä.
– Aikakauden alkupuolen kylmän sodan värittämässä tilanteessa ja maahanmuuttomäärien ollessa verrattain pieniä puolueet keskittyivät pakolaiskysymysten käsittelyyn ulkopolitiikan teemana, sekä muun muassa ruotsinsuomalaisten paluumuuttokysymyksiin. 1980-luvun lopulta lähtien ulkomaalaislain kehittämisessä keskeistä oli Suomessa asuvien ulkomaalaisten aseman vahvistaminen sekä kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän luominen. Tähän innoitti paitsi maahanmuuttajamäärien kasvu myös liittyminen Euroopan yhdentymiskehitykseen. Se edellytti ulkomaalaisten perus- ja ihmisoikeuksien aiempaa kattavampaa huomioimista, Välimäki kuvaa.
Viime vuosikymmeninä Euroopan unionin yhteisen muuttoliikejärjestelmän asettamat raamit ovat Välimäen mukaan määrittäneet myös Suomessa puolueiden tavoitteita sekä tapoja argumentoida muuttoliikekysymyksistä.
– Suomesta on tullut väestöltään ikääntyvä jälkiteollinen yhteiskunta, jonka päätöksentekijät miettivät kuumeisesti keinoja riittävän ja osaavan työvoiman tarjonnan varmistamiseksi. Yleiseurooppalaisena teemana suomalaisessa järjestelmässä on nähty myös populistipuolueen asettama haaste aiemmalle politiikalle.
Välimäki havaitsi, että keskustan, kokoomuksen ja SDP:n politiikan lähtökohdat ovat monelta osin olleet samankaltaisia suhteessa eri muuttajaryhmiin.
– Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n pakolaispolitiikkaa koskevaa argumentointia kuvaan termillä valtiollinen humanitarismi, jolla tarkoitan, että tavoitteet ovat kirjallisissa julkilausumissa yleensä nojanneet moraalisiin näkökantoihin, joiden tavoitteena on pohjimmiltaan inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Työperusteista maahanmuuttoa koskevat tavoitteet on tavallisesti perusteltu valtiolle koituvan hyödyn tai sen puuttumisen kautta, eli valtiollisella utilitarismilla.
Puolueiden lähtökohdissa on kuitenkin ollut myös eroja, jotka juontuvat muun muassa niiden aatteellisten perinteiden ja kannattajakuntien eroista.
– Kokoomus on ollut selvimmin työvoiman muuton vapauttamisen puolestapuhuja. Keskusta ja SDP ovat suhtautuneet vapaisiin kansainvälisiin työmarkkinoihin epäilevämmin. SDP on erottunut keskustasta ja kokoomuksesta näitä pidemmälle menevillä muutosehdotuksilla pakolais- ja ulkomaalaispolitiikassa.
– On kuitenkin syytä muistaa, että julkilausumiin kirjatut tavoitteet voivat hyvinkin erota siitä, mitä on käytännön toiminta esimerkiksi hallituksessa tai lainsäädäntötyössä, tai siitä, minkälaisia seurauksia valituilla politiikoilla on, Välimäki painottaa.
***
VTM Matti Välimäki esittää väitöskirjansa ”Politiikkaa kansallisten, kansainvälisten ja ideologisten reunaehtojen puitteissa: Suomalaiset puolueet ja maahanmuutto 1973–2015” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 7.12.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Miika Tervonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Louis Clerc (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on poliittinen historia.
Väittelijän yhteystiedot: +358 29 450 312, mtaval@utu.fi
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7859-5
tohtoriohjelma: Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma
