Eurooppa-foorumi pystyttää Turun kauppatorille perjantaina 1.9. kello 12–17 Speakers’ Corner -lavan. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän haastateltaviksi lavalle saapuvat poliitikkoja ja koulutuspolitiikan asiantuntijoita. Kolmipäiväisen tapahtuman muut ohjelmaosuudet käydään Köysitehtaan ympäristössä.
Uuden ajan diplomatiasta kiinnostuneet tutkijat kokoontuvat Turkuun 25.–27. toukokuuta. New Diplomatic History -verkosto perustettiin reilu 10 vuotta sitten tutkijoiden kaivattua yhteyttä uuden ajan diplomatian tutkijoiden kesken. Enää ei riitä perinteisen, valtiollisen tutkimus vaan rinnalle kaivataan laajempaa kuvaa.
Ulko- ja opetusministeriöt pyrkivät kylmän sodan aikana mahdollisimman pitkälle koordinoimaan Neuvostoliittoon suuntautuvia kulttuurisuhteita. Suomalaisesta kulttuuridiplomatiasta juuri kirjan julkaisseen Turun yliopiston poliittisen historian professorin Louis Clercin mukaan kulttuuri oli ulko- ja talouspolitiikkaan pehmeämpi keino rakentaa suhteita niin itään kuin länteen. Valtion ote oli kulttuuridiplomatiassa hallitseva 1980-luvulle saakka.
Valtiotieteen tohtori Juha-Matti Ritvanen on saanut UKK-palkinnon Suomen ulkopolitiikan murrosvaihetta käsittelevästä teoksestaan. Ritvasen palkittu teos "Mureneva kulmakivi – Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989–1992" pohjaa hänen viime vuonna Turun yliopistossa puolustamaansa väitöstutkimukseen.
Oulun lyseon lukion abiturientti Tommi Karjalainen voitti valtakunnallisen Turpotietäjä-kilpailun, ja saa palkinnoksi opiskelupaikan Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineesta. Lukiolaisille suunnatut kilpailut avaavat vuosittain useammallekin opiskelijalle suoran reitin yliopistoon. Aiemmin kilpailun kautta on Turun yliopistossa voinut saada opiskelupaikan matemaattis-luonnontieteellisiin, kauppatieteellisiin ja DI-opintoihin.
Poliittisen historian professori Vesa Vares pureutuu jalkapallon historiaan erityisesti politiikan, rahavallan ja edistyksen näkökulmasta tämän vuoden Mauno Koivisto -luennolla. Presidentti Mauno Koiviston nimeä kantavaa luentoa voi tulla seuraamaan Turun yliopiston Publicum-rakennukseen 29.11. kello 14.00 alkaen tai sitä voi seurata etänä zoomissa.
Calonian studiossa ollaan tekemässä jotain aivan uudenlaista. Poliittisen historian dosentti, tuore Ennen ja nyt Historian tietosanomien päätoimittaja Olli Kleemola on kutsunut studioon folkloristiikan professorin Anne Heimon. Tekeillä on ensimmäinen osa podcastsarjasta, jossa nostetaan päivänvaloon vuosien takaiset vertaisarvioidut artikkelit.
Ukrainan tilanne ja sen yllätyksellisyys heijastui vahvana Eurooppa-foorumin keskusteluissa. – Miten vähän me tiesimmekään viime vuoden Eurooppa-foorumin aikaan, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola totesi heti tapahtuman avajaisissa. Uusi tilanne korostaa entistä vahvemmin tutkitun tiedon ja koulutuksen merkitystä. Oman mausteensa antoi myös korona. Esille nousi yhteistyön rinnalla oma huoltovarmuus, esimerkiksi InFLAMESIn keskustelussa pohdittiin oman lääkekehityksen tarpeellisuutta.
Suomessa oli jatkosodan aikana kymmeniä työleirejä, joille määrättiin tuhansia suomalaisia. Teologian tohtori Pekka Niiranen osoittaa Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineeseen tekemässään väitöstutkimuksessa, että erityyppisille työleireille lähetettiin vuosina 1942–1944 ainakin 2 500 suomalaista. Niirasen mukaan presidentti Kekkonen osallistui leirijärjestelmän luomiseen esittämällä romanien kokoamista työleireille.
Suojelupoliisi toimi kylmän sodan aikana voimakkaammin suhteessa KGB:hen kuin mitä aiemmin on ymmärretty. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Mari Luukkonen tuo esille, että Supon KGB-residentille tekemät ilmoitukset Neuvostoliiton harjoittamasta luvattomasta tiedustelutoiminnasta kestävät kansainvälisen vertailun. – On aika rikkoa myytti KGB:n kaikkivoipaisuudesta kylmän sodan Suomessa, Luukkonen sanoo.