Juha-Matti Ritvanen sai UKK-palkinnon Suomen ulkopolitiikan murrosvaihetta käsittelevästä tutkimuksestaan
Valtiotieteen tohtori Juha-Matti Ritvanen on saanut UKK-palkinnon Suomen ulkopolitiikan murrosvaihetta käsittelevästä teoksestaan. Ritvasen palkittu teos "Mureneva kulmakivi – Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989–1992" pohjaa hänen viime vuonna Turun yliopistossa puolustamaansa väitöstutkimukseen.
Palkinnon myönsi Presidentti Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö. Palkitsijoiden mukaan Mureneva kulmakivi kertoo Suomen ulkopolitiikan murroksesta, jossa YYA-sopimukselle perustunut ulkopoliittinen linja muuntui eurooppalaiseksi integraatioprosessiksi.
– Ritvanen on tehnyt kattavaan lähdeaineistoon perustuvan luotauksen erityisesti presidentti Mauno Koiviston ”fundeerauksiin” ja niiden poliittisiin ilmentymiin. Tutkimuksen ytimessä onkin Koiviston henkilökohtainen suhde presidentti Gorbatšoviin. Koivisto tuki Neuvostoliiton uudistuspolitiikkaa, joka kuitenkin lopulta johti Neuvostoliiton hajoamiseen, Baltian itsenäistymiseen sekä Suomen uusiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Muutoksiin reagoitiin Suomessa hallitusti, mutta rohkeasti – esimerkkinä Pariisin rauhansopimuksen sotilaallisten artiklojen irtisanominen, operaatio ”Pax”, palkintoperusteluissa todetaan.
Palkinnon myöntäneiden mukaan Ritvanen kuvaa, miten muutosprosessiin kuului myös presidentti Koiviston siirtymä idänsuhteissa tiedustelulinjasta ja KGB-yhteyksistä normaaliin virkamiesvalmisteluun.
– Kirjassa tätä heijastelee laaja nojautuminen ulkoministeriön arkistoihin, muun muassa raportteihin, jotka pitivät valtiojohdon ajan tasalla, usein muutaman askeleen edellä. Kriisivaiheissa tarvittiin ammattitaitoa ja oikeita verkostoja tavallistakin enemmän, perustleuissa todetaan.
Palkitsijoiden mukaan historiasta löytyy yhtymäkohtia kuluvan vuoden NATO-prosessiin.
– Murrokseen reagoinnin pohjana ovat olleet uskottavat, ääneen lausut viestit, oikea-aikainen tilannekuva ja sen analyysi. Merkittävin ero on NATO-prosessin läpinäkyvyys; kylmän sodan rakenteita purettiin pienessä piirissä. Ennakointi on aina ollut vaikeaa. Siksi on oltava valmius reagoida myös silloin, kun tutut kulmakivet murentuvat. Kirja on kunnianosoitus monille tuon ajan ulkopolitiikan tekijöille sekä presidentti Koivistolle itselleen. Epäilemättä kevään 2022 tapahtumista tullaan aikanaan vastaavia tutkimuksia tekemään useita, palkitsijat toteavat.
Tunnustuspalkinnosta päätti säätiön hallitus, johon kuuluvat suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi (puheenjohtaja), professori Juhani Suomi, presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja Petri Hakkarainen, apulaisprofessori Markku Jokisipilä ja suurlähettiläs Kirsti Narinen.
Presidentti Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö on perustettu vuonna 1970. Sen tehtävänä on jakaa säännöllisin väliajoin presidentti Urho Kekkosen nimeä kantava palkinto tunnustukseksi suomalaisen tekijän kansainvälisiä kysymyksiä käsittelevästä kirjoituksesta tai tutkielmasta. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973.
