Ukrainan tilanne ja sen yllätyksellisyys heijastui vahvana Eurooppa-foorumin keskusteluissa. – Miten vähän me tiesimmekään viime vuoden Eurooppa-foorumin aikaan, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola totesi heti tapahtuman avajaisissa. Uusi tilanne korostaa entistä vahvemmin tutkitun tiedon ja koulutuksen merkitystä. Oman mausteensa antoi myös korona. Esille nousi yhteistyön rinnalla oma huoltovarmuus, esimerkiksi InFLAMESIn keskustelussa pohdittiin oman lääkekehityksen tarpeellisuutta.
Turun yliopiston lippulaivahanke InFLAMES haastoi Eurooppa-foorumin ohjelmaosuudessaan kuulijat miettimään oman lääkekehityksen merkitystä. Asiaa pohtinut paneeli oli hyvin yksimielinen siitä, että Suomessa tarvitaan omaa lääkekehitystä ja -valmistusta. Niillä on myös selkeä yhteys kriisiaikojen lääkehuoltovarmuuteen, sillä teollisuus on siellä, missä on innovatiivista lääkekehitystä. Tämä on yksi niistä syistä, joiden takia Suomessa tulisi satsata lääke-, rokote- ja vasta-ainekehitykseen.
Orionin tuleva toimitusjohtaja Liisa Hurme (kuvassa toinen vas.) kertoi, että koronapandemia aikana viimeistään syntyi ymmärrys siitä, että Suomessa tulee olla toimivaa teollista lääketuotantoa. Euroopan avun varaan ei kannata laskea.
– Ikävä kyllä näimme heti pandemian alettua, että rajoja suljettiin, jotkut maat kielsivät vaikuttavien aineiden viennin ja kävi selväksi, että paineistetussa tilanteessa keskitytään hoitamaan omat asiat. Globaalisti ongelma oli vielä laajempi, sillä Intia kielsi tuolloin eräiden lääkeaineiden viennin joksikin aikaa.
Hurmeen mukaan suomalainen varmuusvarastointijärjestelmä takaa, että tarpeen tullen välttämättömiä lääkkeitä riittää muuttamaksi kuukaudeksi tai enintään puoleksi vuodeksi. Pitkäaikaista ratkaisua se ei takaa.
Paneeliin osallistuivat Liisa Hurmeen lisäksi Turun yliopiston virusopin professori llkka Julkunen (kuvassa oik.), Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kuvassa kesk.) ja biokemian professori Tiina Salminen (kuvassa 2. oik). Åbo Akademista. Puhetta johti InFLAMESin vieraileva professori Reijo Salonen (kuvassa vas.).
Keskustelua leimasi myös panelistien huoli riippuvuudestamme Kauko-Idän ja Intian lääkeraaka-aineista. Tilanne on syntynyt parinkymmenen vuoden aikana, kun lääketeollisuus on vastannut lääkekulujen hillitsemisen mekanismeihin. Nopeaa ratkaisua riippuvuuden vähentämiseen ei nähty, mutta sitä kohden täytyy pyrkiä. Sirpa Pietikäisestä tilanteessa on myös eettinen näkökulma.
– Tiedämme, että esimerkiksi Intiassa lääkeraaka-aineita löytyy teollisuuden lähivesistöistä suuria määriä, ne ovat joutuneet sinne jätevesien mukana. Emme voi ulkoistaa näitä ongelmia. Osaamme kyllä hoitaa ne täällä paremmin, Pietikäinen sanoi.
