Miten seksi ja seksuaalisuus ovat olleet läsnä työväen kokemuksissa, työväenliikkeen toiminnassa ja aatekehityksessä? Kysymyksiin vastausta on etsinyt joukko tutkijoita uudessa teoksessa Työväki ja seksi – Aatteet, normit ja kokemukset.
– Työväen seksi ja seksuaalisuus on menneinä aikoina usein nähty yhteiskunnalle vaarallisena ja ongelmallisena. Sitä ovat säädelleet yhteiskunnan asettamat normit ja on koettu, että työväkeä pitää myös valvoa tässä suhteessa, Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineen yliopistonlehtori Tiina Lintunen, toinen teoksen toimittajista, kertoo.
Lintusen ja Åbo Akademin historian oppiaineen projektitutkijan Matias Kaihovirran toimittama teos koostuu kymmenestä tutkimusartikkelista, joissa käsitellään seksin ja seksuaalisuuden teemaa työväen näkökulmasta.
Artikkeleissa tutkitaan, miten käsitykset seksuaalisuudesta ja seksistä liittyvät työhön, työväenkulttuuriin ja työväenliikkeeseen. Kirjoituksissa pohditaan myös, mitkä ovat olleet häpeällisiä ja vaiettuja kysymyksiä liittyen luokkaan, seksiin ja seksuaalisuuteen.
Moraaliin ja normeihin keskittyviä näkökulmia lähestytään historia- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmista.
Akatemiatutkija Johanna Annolan artikkelissa tarkastellaan seitsemän naisvangin kirjeitä vapaakirkollisen turvakodin johtajattarelle 1800- ja 1900-lukujuen vaihteessa. Annola osoittaa artikkelissaan, miten ”langenneet” työläisnaiset pyrkivät kirjeissään osoittamaan halunsa muuttua ”kunnollisiksi” kovaa työtä tekeväksi henkilöiksi.
Syksyllä Suomen historiasta tohtoriksi väitelleen Anna-Kaisa Ylikotilan artikkelissa kerrotaan, miten Jyväskylän seminaarissa yli sata miesoppilasta nosti vuonna 1925 kanteen opettajansa Heikki Haatajaa vastaan. Haatajaa syytettiin sopimattomasti toiminnasta, johon muun muassa liittyi sukupuolista ahdistelua miespuolisia oppilaita kohtaan. Artikkeli avaa mieheyden, luokan ja moraalin merkityksenantoa kansakouluopettajien koulutuksessa maailmansotien välisenä ajanjaksona.
Sukupuolen ja seksuaalisuuden vankistuneet normit tehdasyhteisöissä ovat myös aiheena vuosikirjan kahdessa artikkelissa: Tiina Lintusen ja poliittisen historian professorin Kimmo Rentolan artikkelissa käsitellään poliittisesti aktiivisen naisen toiminnan tilaa ja rajoja miesvaltaisessa yhteisössä. Tarkastelussa on karkkilalainen Lyydia Virtanen (1901–1976), joka toimi aktiivisesti paikkakunnan tulipunaisessa työväenliikkeessä. Paikallisesti tunnetun kommunisti Lyydia Virtasen rakkaus toiseen naiseen oli yhteisön tarkasti varjeltu salaisuus.
Matias Kaihovirran artikkeli käsittelee erään ruotsinkielisen tehdastyöläisen päiväkirjamerkintöjä tehdaspaikkakunnalle muuttaneiden suomenkielisten työläisten siveettömyydestä ja heikosta seksuaalimoraalista sodanjälkeisenä aikana. Prostituutiota käsitellään kolmessa artikkelissa.
Historiallisesta näkökulmasta sitä tarkastelevat artikkeleissaan sosiaalihistorian dosentti Antti Häkkinen ja sosiaalityön tohtorikoulutettava Jenni Simola, kun taas folkloristi ja sosiologian maisteriopiskelija Jaana Ahtiainen tuo esille työlle annettuja merkityksiä ja seksuaalisuuden normeja nykyajan opiskelijoiden tekemässä seksityössä.
Teoksen on kustantanut Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja se on verkossa vapaasti luettavissa.
>> Lue kirja Työväki ja seksi – Aatteet, normit ja kokemukset
Lisätietoja: Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Tiina Lintunen, tiina.lintunen@utu.fi ja Åbo Akademin historian oppiaineen projektitutkija Matias Kaihovirta, matias.kaihovirta@abo.fi
