Mauno Koiviston presidenttikauden ja Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden aikainen ulkoministeriön historia kirjoitetaan julki. Teoksen kirjoittaminen mahdollistui, kun julkisuuslain mukaisesti ulkoministeriön arkistot avautuivat vuoteen 1995 saakka. Uusi teos syntyy ulkoministeriön ja akateemisten tutkijoiden yhteistyönä.
Aiemmin ulkoministeriön historiasta on kirjoitettu kolme osaa, jotka kattavat ajan itsenäisyydestä vuoteen 1981. Uusi teos kattaa Mauno Koiviston presidenttikauden sekä Martti Ahtisaaren ensimmäisen presidenttivuoden päättyen Suomen EU-jäsenyyden alkamiseen. Historiatyötä johtaa Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc.
– Suomen EU-jäsenyys on selkeä taitekohta, johon teos kannattaa päättää. Tuo hetki on ollut ulkoministeriöläisten mukaan merkittävästi ratkaisevampi muutoskohta kuin Mauno Koiviston kauden päätös, Clerc sanoo.
Teoksessa esitellään muun muassa Koiviston tapaa toimia ulkoministereiden kanssa ja miten työtavat muuttuivat, kun presidentiksi tuli diplomaattitaustainen Martti Ahtisaari. Esille tulevat myös suurten muutosten kuten kylmän sodan loppumisen, Itä-Euroopan romahtamisen, Suomen 1990-luvun laman, Euroopan integraation ja kommunikaatioteknologioiden kehityksen vaikutukset ulkoministeriön toimintaan.
Teos ei kuitenkaan käsittele vain diplomaattien työtä vaan siinä sukelletaan myös arkeen. Jo nyt on tiedossa, että kaikkien talossa vierailleiden tuntema Ritarikadun keittiömestari saa oman lukunsa teoksessa.
Ministeriö maksaa osan kustannuksista, rahoittajina on myös säätiöitä. Turun yliopisto tarjoaa projektiin muun muassa Clercin työpanoksen. Mukana työssä on tutkijoita Suomen eri yliopistoista. Apuna on myös ministeriön historiatyöryhmä, johon kuuluu muun muassa entisiä diplomaatteja. Asiakirjojen ohella aineistona on runsaasti aikalaishaastatteluja.
Teos julkaistaan vuonna 2025 Suomen juhlistaessa 30-vuotista EU-jäsenyyttään.
Ulkoministeriön historian jatko-osaa oli mietitty jo pidempään. Kun Clerc kirjoitti ulkoministeriölle vuonna 2017 ilmestyneen Ranskan suurlähetystön historian, hän päätyi ehdottamaan ministeriön historiatyöryhmälle historian kirjoittamista Koiviston ajasta. Aiemmat osat on kirjoittanut professori Jukka Nevakivi, jonka teos kattoi vuodet 1918–1956 ja Turun yliopiston poliittisen historian professorina työskennellyt Timo Soikkanen, jonka kirjoittamat osiot kattoivat vuodet 1956–1981.
Lisätietoja:
• Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc, p. 050 326 5043, loucle@utu.fi tai projektitutkija Laura Ipatti, ljeipa@utu.fi
• Ulkoministeriön historian tutkija Jussi Pekkarinen, p. 050-3112357, jussi.pekkarinen@formin.fi tai suunnittelu- ja tutkimusyksikön yksikönpäällikkö Sini Paukkunen, p. 050 430 6916 sini.paukkunen@formin.fi .