Suomettuminen nousee poliittisen historian professorin Vesa Vareksen uusimman, nuoren Ben Zyskowiczin elämästä kertovan kirjan keskiöön. Tutkija tunnustaa itsekin hämmästyneensä, miten valmis maailmankatsomus Zyskowiczilla oli jo 18-vuotiaana. – Hänen päiväkirjoissaan näkyi jo vuona 1973 sama peruslogiikka kuin 2000-luvulla, Vares sanoo.
Vesa Vares on kirjoittanut useita populaareja, mutta tieteellisen tutkimuksen otteella kirjoitettuja tietoteoksia. Uusin sai alkunsa kansanedustaja Ben Zyskowiczin aloitteesta. Pitkäaikainen parlamentaarikko ajatteli, ettei asetu enää ehdolle 2023 eduskuntavaaleissa ja ajatus elämäkerrasta alkoi itää. Hän otti yhteyttä Kokoomuksen historian aina vuoteen 1987 saakka kirjoittaneeseen Varekseen ja kysyi, olisiko tämä kiinnostunut elämäkerran kirjoittamisesta.
– Toiveena olisi, että kyseessä olisi populaari tietokirja, joka on tieteellisesti perusteltavissa ja on pituudeltaan noin 300 sivua, Vares muistelee.
Tavoitteeseen ei aivan päästy. Aineistoa oli liikaa. Pedanttina henkilönä Zyskowicz oli kirjannut runsaasti yksityiskohtia muistiin, ja Vares sukelsi syvälle myös muihin ruohonjuuritason lähteisiin. Kun Zyskowicz maailman muuttumisen myötä päättikin lähteä vielä kerran eduskuntavaaliehdokkaaksi 2023, kirja sai uuden käänteen.
– Päädyimme rajaamaan teoksen Zyskowiczin nuoruuteen, 1980-luvun alkuun. Vuonna 1979 ensimmäisen kerran eduskuntaan valitun Zyskowiczin parlamentaarinen ura jää kokonaan pois. Sen sijaan suomettumiskeskustelussa tullaan aivan tähän päivään saakka, Vares kertoo.
Sukellus suomettumiseen poiki luentosarjan
Suomettuminen nousee kirjan keskiöön. Jo lapsena maailmanpolitiikasta kiinnostunut Zyskowicz liittyi 1970-luvulla Kokoomuksen Nuorten Liitoon ja Teiniliitossa. Vuonna 1976 hän nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon, 1978 nuorimmaksi Kekkosen valitsijamieheksi ja 1979 kansanedustajaksi.
– Zyskowicz vierasti 1970-luvun alun Teiniliitossa taistolaisuutta. Zyskowiczin mukaan YYA-sopimus, Paasikiven–Kekkosen-linja ja Suomen virallinen ulkopolitiikka olivat hyviä, mutta sen pidemmälle ei pidä mennä. Hänen mielestään kokoomuksessakin oli liikaa alttiutta ottaa ulkopolitiikka mukaan kaikkeen toimintaan, Vares kertoo.
Taistolaiset olivat suomelaisessa politiikassa jyrkimmän linjan kommunistit.
Kirjan neljästä luvusta yksi on omistettu puhtaasti suomettumiselle.
– Zyskowiczin toiveena oli, että minä kirjoittaisin selvityksen, mistä suomettumisessa oli kyse. 70 sivun verran avaan asiaa tutkimuksen näkökulmasta, Vares sanoo.
Professorin mukaan tämä on tarpeen erityisesti nyt, kun Suomen ulkopolitiikan kaari voidaan piirtää suomettumisesta aina Nato-jäsenyyteen ja uusiin ongelmiin idän suunnassa. Kaari on innostanut Vareksen rakentamaan myös tammi-helmikuulle ajoitetun luentosarjan, missä hän avaa suomettumista opiskelijoille, mutta myös muille aiheesta kiinnostuneille, ovathan yliopiston luennot avoimia kaikille kiinnostuneille.
Kirjassa suomettumiskeskustelu huipentuu kysymykseen, liittyykö Kokoomuksen Nuorten Liitto Rauhanpuolustajiin vai en. Niin puolueen kuin nuorisojärjestönkin johto ohjasivat 1980-luvun alussa KNL:ää kohti jäsenyyttä, mutta osa, Zyskowicz aktiivisimpana, vastusti ajatusta. Zyskowicz näki Rauhanpuolustajat taistolaisena, ja kun Vares luki kirjaa tehdessään järjestöjen lehteä, hän ymmärsi miksi.
– Lehti oli taistolaisten johtama, se julisti kommunismia. Neuvostoliitto teki kaiken oikein ja lehti hyväksyi toimet Tšekkoslovakiasta ja Afganistanissa, Vares kertoo.
Zyskowicz koki olevansa yksi vastustaessaan asiaa, mutta vastustus laajeni niin, ettei KNL lopulta vienyt jäsenyyttä äänestykseen.
– Suomettuminen jätti Zyskowicziin sellaisen vamman, että hän ei pysty olemaan nytkään hiljaa, jos kokee jonkun vähättelevän sen ajan toimia. Hänen näkee, ettei menneisyyttä ei ole vieläkään perattu kunnolla, Vares sanoo.
