Kuusi poliittisen historian tutkijaa nostaa Suomen turvallisuuspoliisin toiminnan esiin Ennen ja nyt -julkaisun erikoisnumerossa
Etsivä keskuspoliisi, Valtiollinen poliisi ja Suojelupoliisi ─ Suomen turvallisuuspoliisilla on ollut monia nimiä historian saatossa. Nämä kaikki eri vaiheet ovat tarkastelun alla Turun yliopiston poliittisen historian tutkijoiden kirjoittamassa Ennen ja nyt -julkaisussa.
Vierailevana päätoimittajana toiminut poliittisen historian dosentti ja yliopistonlehtori Tiina Lintunen kirjoittaa erikoisnumeron johdannossa, että viranomaisten toiminnan tulisi olla puolueetonta, mutta tämä ei aina toteudu: poliittiset asenteet voivat värittää toimintaa, kun pyritään pönkittämään valtaapitävien asemaa ja tavoitteita. Tällaisia piirteitä on ollut myös havaittavissa Suomen turvallisuuspoliisin historiassa.
Julkaisu lähtee liikkeelle Etsivän Keskuspoliisin alkuvuosista. FT Piia Vuorinen tarkastelee artikkelissaan Epäluotettavia, ansioituneita ja vietteleviä? Naiset tiedustelun kohteina ja toimijoina Suomessa 1919–1944, miten vakoilun, vastavakoilun ja valtiollisen valvonnan piirissä toimiviin naisiin suhtauduttiin. Seuraavaksi dosentti Aleksi Mainio jatkaa artikkelillaan ”Korkea peli” – Vadim Björkelund suojelupoliisin, KGB:n ja CIA:n agenttina 1944–59, joka avaa tiedustelumaailman monihaaraista ja melko vähän tunnettua kenttää, jossa Suomenkin turvallisuuspoliisi toimi sotien jälkeisenä aikana.
VTT Jukka Pesu tutkii artikkelissaan Suojelupoliisin poliittinen kontrolli ja julkisuus 1969–1982 suojelupoliisin julkisuuspolitiikan kiristymistä ja henkilökohtaisten suhdeverkostojen merkitystä 1970- ja 1980-lukujen Suomessa. VTT Mari Luukkonen tarkastelee Pesun kanssa osittain samaa ajanjaksoa artikkelissa Turvallisuuspoliisista turvallisuuspalveluksi. Suojelupoliisin kehittäminen ja yhteiskunnallisen roolin muutos. Luukkonen tutkii Supoa Seppo Tiitisen päällikkökauden aikana 1978–1990, jolloin laitosta pyrittiin uudistamaan monin tavoin.
Erikoisnumeron päättää VTT Matti Välimäki, joka pohtii artikkelissaan Viranomaiset ja ulkomaalaisten näkeminen turvallisuuskysymyksenä Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle, millaisia erilaisia uhkakuvia viranomaiset ovat ulkomaalaisista luoneet ja millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty näiden uhkien torjumiseksi.
Lintunen kertoo, että Suomen turvallisuuspoliisi ja sen kaikki vaiheet ovat olleet jo vuosien ajan Turun yliopiston poliittisen historian tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Hänen mukaansa heidän kiinnostuksensa herätti poliittisen historian professorina vuosina 2006─2014 toiminut Kimmo Rentola. Lisäksi vuonna 2018 oppiaineessa käynnistyi dosentti Mika Suonpään johtama hanke Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit suomessa (VAME), joka tutki Suomen sisäistä turvallisuutta itsenäisyyden aikakaudella.
Ennen ja Nyt -erikoisnumeron kirjoittajista kaikki kytkeytyvät jollakin tapaa VAME-hankkeeseen.
─ Itseni lisäksi Aleksi Mainio, Jukka Pesu ja Matti Välimäki olivat mukana tuossa VAME-hankkeessa. Mari Luukkonen valmisteli samoihin aikoihin väitöskirjaansa poliittiseen historiaan ja myös Piia Vuorisella oli tiiviit yhteydet hankkeen tutkijoihin. Turun yliopiston poliittisessa historiassa ja sen liepeillä on siis varsin monipuolinen tiedustelutoiminnan tutkimukseen erikoistunut tutkijaryhmä, Lintunen sanoo.
