Hyvinvointivaltioiden on katsottu muuttuvan hitaasti, ja myös suomalaista sosiaaliturvaa on enimmäkseen uudistettu vähän kerrallaan. Asiaa väitöstutkimuksessaan tarkastellut valtiotieteiden maisteri Sampo Varjonen osoitti, että poikkeuksellisissa olosuhteissa suuretkin muutokset ovat silti mahdollisia.
Varjosen väitöstyö käsittelee suomalaisen työttömyysturvan ja toimeentulotukijärjestelmän jatkuvuutta ja muutosta. Molemmat etuudet ovat olleet muutospaineiden kohteena viime vuosikymmeninä ja erityisesti 1990-luvun ja 2000-luvun kriisien aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan instituutioiden ja ideoiden vuorovaikutusta ja poliittisen päätöksenteon roolia näiden järjestelmien uudistamisessa.
Varjosen tutkimuksessa korostuu molempien tarkasteltavien etuuksien kohdalla laajojen uudistusten vaikeus. Sosiaalipolitiikan muutokset edellyttävät näkemysten yhteensovittamista useasta puolueesta koostuvan hallituksen sekä usein myös työmarkkinajärjestöjen kesken.
Järjestelmiä onkin enimmäkseen muutettu vain vähän kerrallaan. Työttömyysturvaa on uudistettu 1990-luvulta saakka pyrkimyksenä etenkin työttömien aktivointi ja kannustavuuden lisääminen. Tutkimus osoittaa tämän ajattelumallin määrittävän edelleen vahvasti sitä, miten työttömyysturvaa tarkastellaan. Useiden pienempien muutosten myötä työttömän sosiaaliturva näyttää tänään hyvin erilaiselta kuin 1990-luvun alussa.
– Muutos tai jatkuvuus eivät tapahdu itsestään. Sekä sosiaaliturvajärjestelmien ylläpitäminen että niiden muuttaminen edellyttävät vahvoja toimijoita, jotka pystyvät luomaan koalitioita ja käyttämään valtaa, Varjonen korostaa. – On eduksi, jos he kykenevät myös kehystämään asiansa tavalla, joka vetoaa yleisöön mahdollisimman tehokkaasti.
Väitöskirjassa paneudutaan yhteen suureen uudistukseen: perustoimeentulotuen siirtoon Kelan tehtäväksi, joka toteutui vuonna 2017. Tutkimuksen mukaan uudistus osoittaa, että suuret ja äkillisetkin sosiaalipoliittiset muutokset ovat mahdollisia, jos niitä vastustavat argumentit menettävät tehonsa ja vanhalle järjestykselle ei yhtäkkiä löydykään riittävän vahvoja puolustajia.
– Tutkimuksessa korostuu tarve tarkastella politiikan muutosta ja jatkuvuutta erilaisilla aineistoilla ja menetelmillä, ja ennen kaikkea laajalla näkökulmalla, joka ulottuu sekä instituutioihin, ideoihin että toimijoihin. Tämä tarkastelu edellyttää myös ymmärrystä tarkasteltavan kohteen historiasta ja vähittäisistä muutoksista, Varjonen toteaa.
***
VTM Sampo Varjonen esittää väitöskirjansa Ideas, Institutions, and the Politics of Social Policy Reforms julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.11.2021 klo 16 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta osoitteessa https://utu.zoom.us/j/61326191732.
Vastaväittäjinä toimii professori Daniel Béland (McGill University, Kanada) ja kustoksena professori Mikko Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: sampo.varjonen@utu.fi
