Koemme unissa useammin sosiaalisia tilanteita kuin vastaavassa valve-elämässä. Psykologian maisteri Jarno Tuominen todensi ilmiön osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta. Hän esittää väitöskirjassaan myös teoreettisen viitekehyksen ilmiön ymmärtämiselle. Tutkimus paljasti myös, että sosiaalisia tilanteita kuvaavat unet ovat yleisiä jopa sosiaalisen eristäytyneisyyden aikana, tosin tuolloin unissa nähtiin vähemmän vieraita ihmisiä kuin normaaliolojen unissa.
Jarno Tuominen kehitti yhdessä Turun yliopiston professori Antti Revonsuon ja dosentti Katja Vallin kanssa väitöstyönsä teoreettiseksi taustaksi unennäön sosiaalisen simulaation teorian, josta johdettuja tutkimuskysymyksiä arvioitiin kahdessa osatutkimuksessa.
– Tarkastelemalla unissa yleisesti koettuja tilanteita ja sisältöjä pystymme paremmin ymmärtämään, miksi unet ovat kehittyneet, ja samalla myös lähestymään laajempaa kysymystä tietoisuuden luonteesta, Tuominen sanoo.
Aiemman tutkimustiedon varassa Tuominen, Revonsuo ja Valli muodostivat kattavan teorian, jonka kautta voi tarkastella unien sosiaalisuutta ja asettaa ne tieteellisen tutkimuksen kohteeksi.
– Aiemmin vastaavaa näkökulmaa on sovellettu erityisesti uhkaavien tilanteiden tarkasteluun ja nyt laajennan tarkastelun kattamaan sosiaaliset unitilanteet, Tuominen sanoo.
Tuominen uudelleenanalysoi väitösosatutkimuksessaan Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa kerättyä unitutkimusaineistoa. Kokeeseen osallistujat kirjasivat samanaikaisesti sekä uni- että valvepäiväkirjaa, joita vertailtiin lisäksi eri univaiheiden kesken.
Tuominen kollegoineen osoitti unissa ilmenevän sosiaalisia tilanteita merkittävästi enemmän kuin valve-elämässä. Tulokset vahvistivat yhtä sosiaalisen simulaation teorian hypoteesia, sosiaalisuusvinoumaa.
– Unet eivät näytä vain sattumanvaraisesti toistavan valve-elämän tapahtumia, vaan valikoivat kokemusten kohteeksi erityisesti sosiaalisia tilanteita. Unet näyttävät siis simuloivan erityisesti tällaisia tilanteita, joka herättää kysymyksen ilmiön mahdollisesta tarkoituksellisuudesta, Tuominen sanoo.
Hän tarkasteli väitöstutkimuksessaan myös valve-elämässä tapahtuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen määrän vaikutusta uniin. Tutkimus toteutettiin Turun saaristossa Seilin saarella, jossa 18 koehenkilöä vietti kolme päivää välttäen sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa kirjaten samalla uni- ja mielenvaeltelupäiväkirjaa. Tutkimuksessa havaittiin sosiaalisten tilanteiden määrän pysyvän unissa lähes samanlaisena, vaikka sosiaaliset tilanteet arjessa loppuivat täysin. Unissa esiintyvien henkilöiden suhteessa tapahtui kuitenkin muutos: tuntemattomien määrä väheni eristyksen aikana läheisten määrän kasvaessa.
– Tutkimuksesta on pandemian myötä tullut myös kiinnostava vertailukohta: se mahdollistaa vertailun poikkeustiloista johtuvan ja vapaaehtoisen sosiaalisen eristyksen välillä, Tuominen toteaa.
Teoreettisen ja empiirisen unitutkimuksen lisäksi Tuominen pyrkii vastaamaan myös unitutkimuksen menetelmällisiin haasteisiin. Kuluttajakäyttöön suunniteltu unenmittauslaite Bedditin luotettavuudesta ei kuitenkaan unilaboratoriotutkimuksesta saatu vakuuttavaa näyttöä. Laite ei kyennyt riittävällä tarkkuudella tunnistamaan unta valveesta tai erottelemaan univaiheita toisistaan. Löydös alleviivaa menetelmällisen kehityksen merkitystä sekä fyysisen unen mittaamisessa että myös unennäön suhteen.
– Unien tutkimus on psykologisen mittaamisen keskeisten menetelmällisten ongelmien ytimessä. Joitain poikkeustilanteita lukuun ottamatta meillä ei ole muuta pääsyä yksilön tajunnankokemuksiin kuin hänen jälkijättöisesti kuvaamansa raportti, joka on altis usealle virhelähteelle. Samalla kuitenkin mielen ymmärtämisessä unilla on merkityksellinen rooli, sillä kaikkien tietoisuutta selittävien näkökulmien tulisi pystyä myös selittämään unenaikaiset subjektiiviset kokemukset, Tuominen sanoo.
***
PsM Jarno Tuominen esittää väitöskirjansa ”Consciousness unbound: social simuation theory of dreaming” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.3.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Assistentinkatu 7, luentosali Pub3). Paikan päälle otetaan yleisöä rajoitetusti, väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa https://utu.zoom.us/j/62468016647.
Vastaväittäjänä toimii professori Mark Blagrove (Swansean yliopisto) ja kustoksena dosentti Katja Valli (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: jarno.tuominen@utu.fi
>> Väittelijän kuva
