Asiasana: Diabetes

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Istumisen vähentämisestä ja kevyenkin liikkumisen lisäämisestä voi olla hyötyä energia-aineenvaihdunnalle (Väitös: TtM Taru Garthwaite, 28.9.2024, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

TtM Taru Garthwaiten väitöstutkimuksessa selvitettiin, voiko vähentämällä istumista parantaa aineenvaihdunnallista terveyttä aikuisilla, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski. Tulokset osoittivat runsaan istumisen olevan epäedullisesti yhteydessä energia-aineenvaihduntaan ja diabeteksen riskitekijöihin, kun taas kevyenkin arkiliikkumisen lisääminen saattaa olla avuksi elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä.

Tyypin 2 diabeteksen esiasteisiin liittyvät tilat lisäävät muistin heikentymisen riskiä (Väitös: LL Sini Toppala, 14.10.2022, geriatria)

Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä ylipainon lisääntyessä. Myös muistivaikeudet ja -sairaudet ovat yhä tavallisempia väestön ikääntyessä. Lääketieteen lisensiaatti Sini Toppalan väitöskirjatutkimus selvitti glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden, tiedonkäsittelytoimintojen laskun ja Alzheimerin taudille tyypillisten aivojen kuvantamismuutosten välisiä yhteyksiä.

Uutta tietoa diabeteksen mekanismeista sydämen vajaatoiminnan synnyssä – Myös suolan liikasaanti on välillisesti yhteydessä sydämen vajaatoimintaan (Väitös: LL Matti Vuori, 19.8.2022, sisätautioppi)

Sydämen vajaatoiminta on monien sydänsairauksien loppuvaihe, ja sen riskitekijät ovat hyvin moninaisia, mutta yhä osin epäselviä. LL Matti Vuoren väitöskirjassa tutkittiin erityisesti suolan liikasaantiin ja diabetekseen liittyviä sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä, validoitiin sydämen vajaatoiminnan diagnoosi suomalaisessa sairaalarekisteriaineistossa ja selvitettiin, voidaanko vajaatoiminnalle löytää alatyyppejä tekstinlouhintaa käyttämällä. Sydämen vajaatoiminta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja sairastavuus on suurta myös Suomessa.

Tutkimuksessa selvitettiin istumisen vähentämisen vaikutusta diabetesriskiin – Vaikutukset positiivisia mutta odotettua lievempiä (Väitös: TtM Tanja Sjöros, 13.5.2022, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

TtM Tanja Sjöros selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko päivittäistä istumisaikaa vähentämällä vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin, jos ei harrasta liikuntaa suositusten mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että päivittäisen istuma-ajan vähentäminen noin tunnilla ei parantanut insuliiniherkkyyttä, mutta paastoinsuliini laski hieman. Istumisen vähentämiseen tähtäävällä ohjauksella oli tutkimuksen mukaan pieni vaikutus diabetesriskiin.

Merkit tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä voivat näkyä veressä jo vuosia ennen kliinisiä oireita (Väitös: DI Essi Laajala, 17.12.2021, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Essi Laajala on osoittanut Turun yliopistossa toteutetussa väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveenä pysyvien lasten verinäytteissä on havaittavissa geenien ilmentymisen eroja jo hyvin varhain. Erot ovat nähtävissä jopa ennen taudin puhkeamista edeltävien tyypin 1 diabetekselle tyypillisten autovasta-aineiden ilmaantumista vereen. Tyypin 1 diabeteksen oireita edeltävien mahdollisimman varhaisten molekyylimekanismien ymmärtäminen on avainasemassa, jotta voitaisiin löytää keinoja taudin etenemisen pysäyttämiseksi.