Asiasana: sydän- ja verisuonitaudit

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Työn ja yksityiselämän stressitekijät yhteydessä sydän- ja verisuoniterveyteen (Väitös: LL Saana Karelius, 25.10.2024, sisätautioppi)

LL Saana Kareliuksen väitöstutkimuksen tulokset korostavat työhön liittyvien tekijöiden, kuten työstressin, työn vaatimusten ja vuorotyön huomioon ottamista sydän- ja verisuonitauteja torjuttaessa. Lisäksi eläköitymisajankohta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi verenpainemittauksia suorittaessa. Yksityiselämän tapahtumista vakavat elämäntapahtumat ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.

Aortan kalkkisuusaste ja valtiomotautitaakka voivat ennustaa kallonsisäisiä valtimopullistumia (Väitös: LL Ville Rantasalo, 20.9.2024, kirurgia)

LL Ville Rantasalon väitöskirjassa osoitettiin, että aivovaltimon pullistumaa eli aneurysmaa kantavilla potilailla on korkeampi aortan kalkkisuusaste ja matalampi nilkka–olkavarsi-verenpainesuhde, jotka viittaavat korkeampaan valtimotautitaakkaan. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että aortan kalkkisuusaste näyttäisi sopivan valtimotautipotilaiden ennusteen arvioimiseksi.

STIMULUS-hankkeessa kehitetään uutta kuvantamisteknologiaa sydän- ja verisuonitautien varhaiseen havaitsemiseen

22.04.2024

STIMULUS-hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida verenpainetautiin, krooniseen munuaissairauteen ja sydämen vajaatoimintaan liittyviä haitallisia muutoksia mikroverenkierrossa ja havaita näitä tauteja aikaisemmin. STIMULUS-hanketta rahoittaa EIC Pathfinder -ohjelma, jolla tuetaan läpimurtoteknologioihin tähtäävää tutkimusta tekeviä tutkimusryhmiä. EIC Pathfinder on osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa.

Helleaallot aiheuttavat tulevaisuudessa yli puolitoista kertaa enemmän sydän- ja verisuonitautikuolemia Suomen suurimmissa kaupungeissa, jos kasvihuonekaasupäästöjä ei kyetä vähentämään

03.01.2024

Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa luotiin ennusteet helleaaltojen aiheuttamista sydän- ja verisuonitautikuolemista fossiilisen energian ja kestävän kehityksen skenaarioille.

Sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla (Väitös: LL Elina Ahtela, 10.2.2023, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sydänläppien bakteeritulehdus on vakava, useita komplikaatioita eri puolilla kehoa aiheuttava sairaus, johon sairastuneiden kuolleisuus on korkea. LL Elina Ahtelan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei taudin kuolleisuus ole vähentynyt. 

Turun yliopiston koordinoima tutkimus nostettiin sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen vuoden 2022 tärkeimpien edistysaskelien joukkoon

03.01.2023

Yhdysvaltain sydänjärjestö American Heart Association listasi sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen vuoden 2022 edistysaskeleet. Mukana on Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus, jossa osoitettiin lapsuuden riskitekijöiden ennustavan sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimus on osa kansainvälistä i3C-yhteistyöhanketta.

Sepelvaltimotaudin juuret löytyvät nuoruudesta (Väitös: LL Olli Hartiala, 18.11.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI).