Medisiina D:n Säätiö-salissa torstaina 10. lokakuuta järjestetty Fyysinen aktiivisuus, uni ja terveys työntekijän voimavaroina työuran eri vaiheissa -seminaari esitteli työntekijöiden terveyttä käsittelevien tutkimusten tuloksia ja kannusti pohtimaan omaan terveyteen vaikuttavia seikkoja.
Intuitiivisesti voisi luulla, että istumisen vähentäminen vähentäisi myös selkäkipuja, mutta aihetta on tutkittu aiemmin yllättävän vähän. Uusi Turun yliopiston tutkimus osoitti, että päivittäinen istumisen vähentäminen esti selkäkivun voimistumista puolen vuoden aikana. Tutkimus vahvistaa ymmärrystä liikkumiskäyttäytymisen ja selkäkivun yhteydestä sekä selkäkipuun liittyvistä mekanismeista.
TtM Taru Garthwaiten väitöstutkimuksessa selvitettiin, voiko vähentämällä istumista parantaa aineenvaihdunnallista terveyttä aikuisilla, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski. Tulokset osoittivat runsaan istumisen olevan epäedullisesti yhteydessä energia-aineenvaihduntaan ja diabeteksen riskitekijöihin, kun taas kevyenkin arkiliikkumisen lisääminen saattaa olla avuksi elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä.
Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin tutkimuksessa havaittiin, että mitä useammin tutkittavat kokivat itsensä väsyneeksi töiden jälkeen, sitä vähemmän he harrastivat liikuntaa vapaa-ajalla.
Liikkuminen on yhteydessä parempaan kykyyn käyttää rasvoja ja hiilihydraatteja energiantuottoon vähän liikkuvilla, ylipainoisilla aikuisilla, joilla on kohonnut diabetesriski, selviää Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin tutkimuksessa. Runsas istuminen puolestaan saattaa heikentää ravintoaineiden tehokasta hyödyntämistä.
Turun yliopiston, Tyksin ja UKK-instituutin tutkimuksen mukaan pelkkä istumisen vähentäminen ei alenna verenpainetta, jos liikuntaa ei harrasta riittävästi.
Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksen mukaan kestävyyskunto ei kehity istumista vähentämällä, vaan siihen tarvitaan vähintään kävelyä tai muuta liikuntaa.
Asiantuntijatyöryhmä on koostanut suosituksen paluusta urheiluun hengitystieinfektion jälkeen. Uusi, laajennettu suositus korvaa aiemman suosituksen paluusta urheiluun koronavirusinfektion jälkeen. Suositusta olivat mukana laatimassa Turun yliopiston terveysliikunnan professori, Paavo Nurmi -keskuksen ylilääkäri Olli J. Heinonen sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri, LT Katja Mjøsund Paavo Nurmi -keskuksesta ja Olympiavalmennuskeskus Helsingistä.
Turun yliopiston terveysliikunnan professori ja Paavo Nurmi -keskuksen ylilääkäri Olli J. Heinonen on nimitetty vasta perustetun kansainvälisen yleisurheiluliiton tutkimuseettisen asiantuntijaryhmän jäseneksi. Heinonen on kuusihenkisen asiantuntijaryhmän ainoa pohjoismainen edustaja.
Huippu-urheilijoiden hengitystieinfektiot arvokilpailuissa tuntuvat olevan todella yleisiä, ja ne voivat pahimmillaan tuhota huolellisen, jopa vuosia kestäneen valmistautumisen. Suomalaistutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että huippu-urheilijan sairastuminen ylähengitystieinfektioon arvokisojen aikaan on seitsemän kertaa yleisempää kuin tavallisesti liikkuvilla verrokeilla.