Turun yliopiston, Tyksin ja UKK-instituutin tutkimuksen mukaan pelkkä istumisen vähentäminen ei alenna verenpainetta, jos liikuntaa ei harrasta riittävästi.
Joka toisella suomalaisella aikuisella on kohonnut verenpaine, ja peräti 20 % heistä ei tiedä kohonneesta verenpaineestaan. Verenpainelääkitystä käyttävistäkin yli puolella verenpaine on lääkityksestä huolimatta koholla.
Suositusten mukainen liikunta auttaa pitämään verenpaineen normaalina. Viime vuosina on myös havaittu, että runsaasti istuvilla ihmisillä verenpaine on vähemmän istuvia korkeampi. On ollut kuitenkin epäselvää, vaikuttaako istumisen vähentäminen pitkällä aikavälillä verenpaineeseen.
Turussa toteutettuun tutkimukseen osallistuneilta paljon istuvilta ja vähän liikkuvilta keski-ikäisiltä mitattiin verenpaine sekä levossa että kuntopyörällä tehdyn kuntotestin aikana ja sen jälkeen. Puoli vuotta kestäneessä tutkimuksessa koeryhmään satunnaistetut tutkittavat pyrkivät vähentämään istumistaan yhdellä tunnilla päivässä. Verrokkiryhmäläiset jatkoivat istumisen suhteen entiseen tapaan.
– Istumista korvattiin esimerkiksi seisomatyöpistettä käyttämällä tai muutoin kevyesti jaloittelemalla. Varsinaista liikuntaa ei suositeltu lisäämään, sillä halusimme selvittää nimenomaan istumisen vaikutusta verenpaineeseen, kuvailee Turun yliopiston väitöskirjatutkija Jooa Norha.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään hyvin, että säännöllinen liikunta auttaa laskemaan verenpainetta. Kaikki tutkittavat saivat käyttöönsä liikemittarin, jolla omaa istumisen määrää ja tavoitteiden saavuttamista pystyi seuraamaan.
– Verenpaineen mittaus fyysisen rasituksen aikana kuvastaa hyvin sitä, miten verenpaine päivän aikana liikkuessa käyttäytyy. Normaalisti verenpaine nousee sitä enemmän, mitä kovempaa ihminen liikkuu, mutta jos verenpaine nousee liian paljon jo arkiaskareiden aikana, rasittaa tämä sydäntä ja verisuonia samalla tavalla kuin verenpainetautikin, taustoittaa Norha.
Istumisen vähentämisellä ei vaikutusta verenpaineeseen
Istumista vähentäneen ryhmän verenpaineessa ei tapahtunut muutoksia verrokkiryhmään verrattuna. Myöskään kuntotestin aikana tai sen jälkeen mitatussa verenpaineessa ei tapahtunut muutoksia.
Koko tutkimusjoukkoa tarkastellessa vaikutti kuitenkin siltä, että jos tutkimuksen aikana lisäsi kevyttä tai reipasta liikkumista, oli verenpaine kevyen tai reippaan rasituksen aikana laskenut. Jooa Norhan mukaan vastaavaa ei ole aiemmin havaittu. Tulokset herättivätkin tutkijoiden mielenkiinnon seuraaviin tutkimusaiheisiin.
– Jatkossa olisi kiinnostavaa selvittää, onko arjessaan kevyesti aktiivisilla ihmisillä matalampi verenpaine arkiaskareiden aikana. Jos näin olisi, voisi kevyellä arkiaktiivisuudellakin olla sydäntä ja verisuonia suojaava vaikutus, vaikka lepoverenpaine sinällään ei muuttuisikaan, Norha pohtii.
Liikunta suojaa sydäntä ja verisuonia
Vaikka verenpaine ei laske istumista vähentämällä, voi verenpainettaan hallita liikunnalla. Suositusten mukaan joka päivä tulisi liikkua ainakin puoli tuntia reippaasti ja lihasvoimaa tulisi harjoittaa vähintään kahdesti viikossa.
– Paras tapa pitää verisuonet terveinä on pysyä fyysisesti aktiivisena. Haastan jokaisen kokeilemaan, voisiko esimerkiksi työmatkan autoilun vaihtaa pyöräilyyn tai kävelyyn tai lähtisikö tuttava tai puoliso mukaan uimahallille. Mahdollisuuksia liikkumiselle on kaikkialla, kannustaa Norha.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Human Hypertension -tiedelehdessä.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija, fysioterapeutti Jooa Norha
Turun yliopisto
jooa.norha@utu.fi
