Huippu-urheilijoiden hengitystieinfektiot arvokilpailuissa tuntuvat olevan todella yleisiä, ja ne voivat pahimmillaan tuhota huolellisen, jopa vuosia kestäneen valmistautumisen. Suomalaistutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että huippu-urheilijan sairastuminen ylähengitystieinfektioon arvokisojen aikaan on seitsemän kertaa yleisempää kuin tavallisesti liikkuvilla verrokeilla.
Näkeekö urheilija tervettä päivää? Liikunta ja urheilu tuovat usein terveyshyötyjä, mutta toisaalta huippu-urheilijoilla hengitystieinfektiot vaikuttavat yleisiltä. Urheilijoiden hengitystieinfektioiden yleisyydestä ja ilmaantuvuudesta ei kuitenkaan ole niiden tärkeästä merkityksestä huolimatta luotettavia kontrolloituja tutkimuksia.
Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Paavo Nurmi -keskus, Turun yliopiston biolääketieteen laitos, Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian vastuualue ja Lasten ja nuorten klinikka sekä TYKS-säätiö ovat julkaisseet yhteistutkimuksen, joka osoittaa, että huippuhiihtäjät sairastuivat seitsemän kertaa useammin ylähengitystieinfektioon hiihdon MM-kisojen aikaan kuin tavallisesti liikkuvat verrokit.
– Urheilijoiden sairastuminen virusten aiheuttamaan ylähengitystieinfektioon arvokilpailuissa on hyvin yleistä. Nyt julkaistu tutkimuksemme vahvistaa aiemmat tuloksemme Pyeongchangin vuoden 2018 talviolympialaisista. Tutkimuksen lisäarvo tulee siitä, että nyt tutkittavilla urheilijoilla oli verrokit, ja saatoimme ensimmäistä kertaa verrata tuloksia vakioiduissa olosuhteissa, toteaa KIHUn ja Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen.
Vertailussa hiihtomaajoukkue ja tavalliset liikkujat
Tutkimusjoukkona oli Suomen maastohiihtomaajoukkueen kaikki 26 urheilijaa Seefeldin MM-kisoissa helmi-maaliskuussa 2019. Tämän lisäksi seurattiin urheilijoiden 36 henkilön taustajoukkoa.
– Tutkimuksen arvoa nostaa se, että tutkittavilla oli samaan aikaan 52 henkilön verrokkiryhmä, joka oli kaltaistettu iän, sukupuolen ja lasten lukumäärän suhteen. Verrokkien liikuntamäärä oli tavallinen – he eivät olleet urheilijoita, Valtonen kertoo.
Oireettomilta otettiin nenätikkunäyte kolme kertaa, päivinä 1,7 ja 13. Hengitystieoireiden, kuten kurkkukivun, nuhan tai yskän, ilmaantuessa otettiin näytteet, jotka toistettiin päivinä 3, 6 ja 9. Oireet kirjattiin tarkasti muistiin. Nenätikkunäytteestä analysoitiin virukset välittömästi pikatestillä kisapaikalla, ja tulokset varmistettiin moderneilla menetelmillä Turussa.
– Tutkimuksessa havaittiin, että 38 % urheilijoista, 17 % taustahenkilöistä ja 6 % verrokeista sairastui oireiseen ylähengitystieinfektioon. Urheilijoilla oli siis 7 kertaa suurempi ja taustahenkilöillä 3 kertaa suurempi riski sairastua oireiseen hengitystieinfektioon kuin verrokeilla. Infektion aiheuttaja tunnistettiin 84 %:ssa tapauksista. Yleisimmät aiheuttajat olivat rinovirukset ja RS-virus, Valtonen summaa.
Tutkijat paneutuvat seuraavaksi infektioiden torjuntatoimien vaikutuksiin
Koronaepidemia on johtanut toimenpiteisiin, joilla pyritään vähentämään infektioita ja niiden leviämistä. Tutkimusryhmä toisti yllä kuvatun tutkimuksen tämän vuoden Oberstdorfin pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa helmi-maaliskuun vaihteessa.
– On mielenkiintoista nähdä matkustusrajoitusten, maskien käytön ja muiden infektioiden ehkäisymenetelmien vaikutus virusten aiheuttamien hengitystieinfektioiden ilmaantuvuuteen urheilijoilla muuten vastaavissa olosuhteissa, sanoo dosentti Matti Waris Turun yliopistosta ja Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Tämä tutkimuksen tuloksia voidaan odottaa kesän loppuun mennessä.
Tutkimus on julkaistu PLoS One -tiedelehdessä.
Lisätietoja:
Matti Waris, dosentti, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala, +358 40 776 2710, mwaris@utu.fi
Maarit Valtonen, ylilääkäri, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ja Olympiakomitea, +358 50 590 0268, maarit.valtonen@kihu.fi
