Medisiina D:n Säätiö-salissa torstaina 10. lokakuuta järjestetty Fyysinen aktiivisuus, uni ja terveys työntekijän voimavaroina työuran eri vaiheissa -seminaari esitteli työntekijöiden terveyttä käsittelevien tutkimusten tuloksia ja kannusti pohtimaan omaan terveyteen vaikuttavia seikkoja.
Yliopiston hyvinvointiviikolla järjestetty seminaari herätteli keskustelua työntekijöiden terveydestä ja toi esiin tutkimustuloksia kahdesta Työsuojelurahaston rahoittamasta projektista: Fyysinen aktiivisuus hybridityöntekijöillä ja Kestäviä työuria ennustavat tekijät kuntatyöntekijöillä. Molemmat tutkimusprojektit on toteutettu Turun yliopiston kansanterveystieteen yksikössä.
Seminaarin avasi epidemiologian professori Hugo Westerlund Tukholman yliopistosta puheenvuorollaan, joka tarjosi yleiskatsauksen työntekijöiden terveyden nykytilasta sekä siihen johtaneista muutoksista kansanterveydessä ja väestössä.
Hän esitteli muutosta, jossa ihmisten pidempi elinikä ja väestönmuutos johtaa siihen, että ihmiset työskentelevät enenevästi perinteisen eläköitymisiän jälkeenkin. Toisaalta yli 60-vuotiaat työntekijät raportoivat vähäisempää työn kuormittavuutta ja suurempia mahdollisuuksia vaikuttaa työhön.
Etätyö vähensi päivän liikuntaa, mutta lisäsi jonkin verran istumisen tauotusta
Dosentti Tuija Leskinen ja projektitutkija Miika Tuominen esittelivät seminaarissa WORKDAY-tutkimushankkeen tuloksia, jossa selvitettiin reiteen kiinnitettävien liikemittareiden avulla, tekeekö etätyö meistä passiivisempia.
– Mittaustulokset osoittivat, että etätyö vähensi reipasta ja raskasta liikuntaa. Etätyöpäivinä tutkittavat istuivat noin puoli tuntia enemmän, Leskinen tiivisti tulokset.
Etätyössä tutkittavat nousivat seisomaan istuma-asennosta jonkin verran useammin, mutta tauot eivät olleet riittäviä fyysisen aktiivisuuden kannalta. Tutkimukseen sisältyneissä haastatteluissa he kertoivat, että toimistossa työskennellessä liikkumista tulee ”itsestään”; etätyössä tällaisia työn keskeytyksiä ei tule.
– Etätöissä saattaa myös olla korostunut tarve olla tavoitettavissa, jotta voidaan osoittaa, ettei haaskata työaikaa. Tämä taukosyyllisyys saattaa lyhentää taukoja, pohti Tuominen.
Tutkijat painottivat työyhteisössä yhdessä sovittujen käytänteiden merkitystä taukosyyllisyyden vähentämisessä.
Terveysliikunta lisäsi työvuosia
Seminaarin seuraavassa puheenvuorossa professori Sari Stenholm ja dosentti Katriina Heikkilä kertoivat tutkimuksesta, jossa he tarkastelivat fyysisen aktiivisuuden, unen ja terveyden vaikutuksia kuntatyöntekijöiden kestäviin työuriin.
Aineistossa työntekijät eläköityivät keskimäärin eläkeiässä, 63-vuotiaina. Ylemmät toimihenkilöt eläköityivät tätä myöhemmin. Tutkittavien yleisessä terveydentilassa sukupuolten väliset erot olivatkin pienempiä kuin ammattiasemien väliset erot.
– Tuloksissa tuli myös selkeästi esiin se, että terveysliikuntasuositukset täyttävä aktiivisuus lisäsi tutkittavien työvuosia. Vaikutus oli samanlainen toimihenkilöillä ja työntekijöillä, Stenholm summasi.
Etätyö puhututti myös paneelikeskustelussa
Seminaarin päätökseksi käytiin paneelikeskustelua, johon osallistujat saivat esittää kysymyksiä. Panelisteina keskustelivat liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi Paavo Nurmi -keskuksesta, johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitokselta, johtaja Pauli Forma Varmasta ja johtava tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitokselta. Etätyön erilaiset vaikutukset terveyteen korostuivat myös yleisön kysymyksissä.
– Meillä on tutkimustuloksia siitä, miten ihmiset itse arvioivat aktiivisuuttaan pandemian jälkeen. Osalla vapaa-ajan liikunta lisääntyi, mutta osalla väheni. Näyttää siltä, että erot ovat lisääntyneet, sanoi Ruohomäki.
Etä- ja hybridityö ovat myös hänen mukaansa lisänneet esihenkilöiden kuormittumista sekä joiden työntekijöiden yksinäisyyden tunteita.
– Etätyössä esihenkilön käsitys työntekijöiden haasteista voi myös jäädä puutteelliseksi, ja ongelmat voivat jäädä näkymättömiksi, Forma täydensi.
Panelistit toivat kuitenkin keskusteluun myös sen puolen, että etätyöntekijät raportoivat lisääntyneitä mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa.
Panelistit painottivatkin, ettei vastuun etätyön järjestelemisellä pitäisi olla pelkästään työntekijällä: työyhteisön käytänteillä, kuten palaverien väliin jätettävillä tauoilla tai kävelykokouksilla voidaan myös luoda mahdollisuuksia aktiivisuudelle.
