LL Saana Kareliuksen väitöstutkimuksen tulokset korostavat työhön liittyvien tekijöiden, kuten työstressin, työn vaatimusten ja vuorotyön huomioon ottamista sydän- ja verisuonitauteja torjuttaessa. Lisäksi eläköitymisajankohta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi verenpainemittauksia suorittaessa. Yksityiselämän tapahtumista vakavat elämäntapahtumat ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.
Työikäiset ihmiset viettävät suuren osan vuorokaudestaan töissä. Näin ollen työhön liittyvät tekijät todennäköisesti vaikuttavat myös työntekijöiden terveyteen.
Turun yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa havaittiin keski-iältään 62-vuotiaita työntekijöitä tutkittaessa, että vuorotyön tekijöillä oli korkeampi päiväaikainen systolinen verenpaine (ns. yläpaine) ja heidän diastolinen verenpaineensa (ns. alapaine) laski nukkuessa enemmän kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä henkilöillä. Suuria työn vaatimuksia raportoineilla työntekijöillä systolinen ja diastolinen verenpaine laskivat nukkuessa vähemmän kuin matalia työn vaatimuksia kokeneilla työntekijöillä. Sen sijaan työn hallinta tai työasema eivät vaikuttaneet vuorokausiverenpaineeseen.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös eläköitymisen vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen, koska työ todennäköisesti vaikuttaa tekijänsä terveyteen.
– Eläköityminen oli yhteydessä nukkumisen aikaiseen systolisen verenpaineen nousuun. Tämä yhteys säilyi myös tutkittaessa vain niitä osallistujia, jotka eivät käyttäneet verenpainelääkkeitä. Verenpaineen noususuunta kuitenkin taittui pian eläköitymisen jälkeen. Vuorotyöllä oli yhteys haitallisiin muutoksiin vuorokausiverenpaineessa eläköityessä, kun taas sukupuoli, työasema, työstressi tai työn vaatimukset eivät vaikuttaneet vuorokausiverenpaineen käyttäytymiseen eläköityessä, väitöskirjatutkija Saana Karelius kertoo.
Vuorokausiverenpainetta mitattiin tutkimuksessa olkavarteen kiinnitettävällä mittarilla, joka mittasi verenpainetta automaattisesti 2–3 kertaa tunnin aikana yhden vuorokauden ajan. Vuorokausiverenpaineen, ja erityisesti nukkumisen aikaan mitatun verenpaineen, on aiemmissa tutkimuksissa todettu ennustavan sydän- ja aivoinfarkteja toimistoverenpainetta paremmin. Väitöstutkimuksessa eläköitymisen aiheuttamia muutoksia sydän- ja verisuoniterveydessä tutkittiin ensimmäisiä kertoja mittaamalla eläköityvien ihmisten vuorokausiverenpainetta.
Työstressi ja työn vaatimukset ovat yhteydessä kotona mitatun verenpaineen eroihin arkena ja viikonloppuna
Työntekijöillä, jotka raportoivat työstressiä tai kokivat korkeita työn vaatimuksia, verenpaine laski arkipäivien ja viikonlopun välillä toisin kuin työntekijöillä, jotka eivät raportoineet työstressiä tai kokivat matalia työn vaatimuksia. Sen sijaan työn hallinta ei ollut yhteydessä verenpaine-eroihin arkipäivien ja viikonlopun välillä. Myös kotona mitatun verenpaineen on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu ennustavan sydän- ja aivoinfarktien riskiä ja niihin kuolleisuutta paremmin kuin toimistoverenpaineen.
– Erot verenpainearvoissa arkipäivien ja viikonlopun välillä eri työstressin ja työn vaatimuksien ryhmissä selittyivät verenpaineen aamuarvoissa havaittujen erojen perusteella. Tämä voisi viitata siihen, että työstressi ja työn vaatimukset kohottavat erityisesti aamun verenpainetta, Karelius pohtii.
Edeltävänä vuonna vakavan elämän tapahtuman tai taloudellisia vaikeuksia kokeneilla työntekijöillä suurten suonten valtimojäykkyys oli korkeampi kuin muilla työntekijöillä. Sen sijaan työstressi, valvominen tai omaishoitajana toimiminen eivät olleet yhteydessä suurten suonten valtimojäykkyyteen. Väitöstutkimuksessa suurten suonten valtimojäykkyyttä selvitettiin mittaamalla verenkierron suurimmassa valtimossa, aortassa, etenevän pulssiaallon nopeutta. Jäykässä aortassa pulssiaallon nopeus on korkeampi kuin joustavassa aortassa. Suurten suonten valtimojäykkyyden on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu ennustavan sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuutta.
Väitöskirjatutkimuksen aineistot olivat peräisin kolmesta suomalaisesta väestöön pohjautuvasta kohorttitutkimuksesta: Finnish Retirement and Aging -, DIetary, Lifestyle, and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome - ja Terveys 2000 -tutkimuksista.
LL Saana Karelius esittää väitöskirjansa “Life stressors and cardiovascular health of aging workers” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.10.2024 klo 12.00 (Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pohjoisranta 11A, 28100 Pori).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta
Vastaväittäjänä toimii dosentti Hannu Vanhanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Teemu Niiranen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: sekkar@utu.fi
