Turun yliopisto tukee kansainvälisten osaajien siirtymistä työelämään
Yliopistoista valmistuneet kansainväliset opiskelijat tarjoavat suomalaiselle yhteiskunnalle arvokasta asiantuntemusta ja uudenlaisia näkökulmia. Monella valmistuneella on kuitenkin haasteita päästä osaamistaan vastaaviin työtehtäviin Suomessa. Turun yliopisto tekee aktiivisesti töitä, jotta kuilu valmistumisen ja työelämän välillä saadaan kurottua umpeen, ja kansainväliset osaajat kotiutuvat ja menestyvät Suomessa.
Suomi on suosittu maa eri puolilta maailmaa saapuvien opiskelijoiden keskuudessa. Houkuttavuudesta huolimatta haasteena on kansainvälisten osaajien asettuminen Suomeen opintojen päättymisen jälkeen. Monet kansainväliset osaajat päätyvät etsimään uramahdollisuuksia muualta, sillä Suomessa heidän on huomattavasti hankalampaa päästä osaamistaan vastaaviin työtehtäviin. Korkeasti koulutettujen ja motivoituneiden osaajien menettäminen muualle ei palvele suomaisten työpaikkojen tai suomalaisen yhteiskunnan etua.
Jotta yliopistoista valmistuneiden kansainvälisten osaajien työllistymistilanne paranisi, Turun yliopisto on sitoutunut kehittämään omia tukipalvelujaan ja toimintojaan. Näihin kuuluvat muun muassa suomen kielen oppimiseen, uraverkostojen luomiseen ja kansainvälisten opiskelijoiden ohjaukseen keskittyvät toimet. Tavoitteena on, että kansainvälisillä osaajilla on jatkossa huomattavasti paremmat mahdollisuudet työllistyä viimeistään heti valmistumisen jälkeen tehtäviin, jotka vastaavat heidän taitojaan ja osaamistaan.
Turun yliopistossa toimiva Talent Boost Network kokoaa yhteen yliopiston eri palveluiden ja yksiköiden edustajia, jotka ovat sitoutuneet tukemaan kansainvälisten osaajien asettumista ja työllistymistä Suomeen. Kaikille yliopistoyhteisöön kuuluville avoin verkosto edistää tähän liittyvien ideoiden ja parhaiden käytäntöjen jakamista.
Kansainvälisten osaajien tukemisessa tarvitaan yhteistyötä ja viestintää
Talent Boost Network -verkoston maaliskuun 2025 tapaamisessa keskusteltiin kansainvälisten osaajien työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä aloitteista ja toimenpiteistä, joiden avulla haasteisiin pyritään vastaamaan. Tapaamiseen oli kutsuttu yliopiston henkilökunnan edustajien lisäksi opiskelijajärjestöjen ja väitöskirjatutkijoiden yhdistysten edustajia.
Turun yliopiston vararehtori Maija S. Peltola korosti avauspuheenvuorossaan, että kansainvälisten osaajien viihtymistä ja arvostusta edistävä ympäristö on lopulta kaikkien etu. Onnistuneen integroitumisen tukeminen edellyttää monialaista yhteistyötä eri tiedekuntien, yksiköiden, palveluiden, opiskelijajärjestöjen sekä ulkoisten sidosryhmien välillä.
Vararehtori Peltola totesi, että harjoittelupaikat, mentorointi ja henkilökohtaisia suhteita edistävät aloitteet ovat tärkeitä konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla kansainväliset osaajat pääsevät paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Hän muistutti, että avainasemassa eri toimenpiteissä ovat viime kädessä ihmiset sekä avoimuus yhteistyölle. Kielen ja kulttuurin omaksumiseen sekä rekrytointeihin liittyvät tukitoimet ovat erittäin tärkeitä, mutta ne eivät kuitenkaan yksinään riitä. Tarvitaan myös tehokasta sisäistä ja ulkoista viestintää, jotta kansainvälisten osaajien arvo sekä tarve heidän osaamiselleen ymmärretään niin yliopistossa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.
Haasteista ratkaisuihin
Vararehtorin puheenvuoron lisäksi tapaamisessa kuultiin katsaus kansainvälisten osaajien työllisyystilanteeseen Suomessa. Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY, opiskelijajärjestö Hybridi ry sekä väitöskirjatutkijoiden yhdistykset DocSoBe, Docturne ja JUNecto tarjosivat kommenttipuheenvuoroissaan näkökulmia kansainvälisistä opiskelijoista osana yliopistoyhteisöä ja järjestöjen toimintaa.
Esityksiä ja puheenvuoroja seuranneissa keskusteluissa korostettiin, että kansainväliset opiskelijat tarvitsevat ja hyötyvät opintojensa aikana erityisesti suomen kielen oppimiseen sekä työelämäkontaktien rakentamiseen ja tietämyksen lisäämiseen liittyvästä tuesta
Vaikka tapaamisessa nostettiin esiin useita kansainvälisten osaajien työllistymiseen liittyviä haasteita, osallistujat olivat myös motivoituneita jakamaan ideoita ja kehittämään keinoja tilanteen parantamiseksi. Monia toimivia aloitteita on jo käynnissä, mutta kuten läsnäolijat totesivat, muutos vaatii aikaa ja ponnisteluja. Yhteinen sitoutuminen jaettuihin tavoitteisiin takaa sen, että kansainvälisiä osaajia tuetaan tulevaisuudessa entistä tehokkaammin. Hyvä esimerkki tästä on uusi Varsinais-Suomessa toteutettava UNICOM+ -yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisten osaajien työllistymistä Suomeen.
UTU Talent Boost Network -tapahtuma oli osa Euroopan unionin osarahoittamaa UNICOM+ Uniting Companies, Employers and International University Talents -hanketta (2025-2027).
