Kymmenen kysymystä algoritmien vaikutuksesta työelämään

1. Mitä on algoritmijohtaminen?

Algoritmijohtamisella tarkoitetaan sitä, että työnantaja käyttää työntekijöiden johtamiseen ja arviointiin digitaalisia ja tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Se voi olla esimerkiksi puettavaa teknologiaa, työntekijän paikantamista tai työntekijän hiiren ja näppäimistön liikkeiden valvontaa tietotyössä.

2. Olet saanut rahoituksen akatemiahankkeelle Algoritmien käyttö työelämässä. Mistä hankkeessa on kyse?

Hankkeen tarkoitus on tutkia työ- ja tietosuojaoikeudellisia rajoituksia algoritmijohtamisen käytölle, selvittää mahdolliset lainsäädännölliset aukot ja tehdä ehdotuksia tulevaa lainsäädäntöä varten.

Työsuhteessa työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työntekoa. On kuitenkin epäselvää, mahdollistaako tämä oikeus myös laajan teknisen valvonnan. Algoritmijohtamista ei voida käyttää ilman henkilötietojen käsittelyä. Henkilötietoja suojataan perusoikeutena, EU:n tietosuoja-asetuksella ja kotimaisella lainsäädännöllä.

3. Miten algoritmien käyttö muuttaa työelämää?

Algoritmien käyttö vahvistaa työnantajan mahdollisuuksia johtaa ja valvoa työntekoa. Se myös auttaa työnantajaa täyttämään velvollisuutensa työntekijää kohtaan esimerkiksi työajan valvonnan ja työsuojelun osalta. Lisäksi algoritmien käyttö mahdollistaa erilaiset joustavat työmuodot, kuten alustatyön ja etätyön.

Algoritmien käytöllä on kuitenkin myös haitallisia vaikutuksia. Algoritmijohtaminen saattaa rikkoa työntekijän perusoikeuksia yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan. Se vaatii laajaa henkilötietojen käsittelyä, tai valvonta saattaa ulottua työntekijän yksityiselämään. Lisäksi algoritmijohtaminen voi olla syrjivää. Usein työntekijä ei ole tietoinen, millaista tietoa hänestä kerätään ja miten tätä tietoa käytetään johtamisessa ja päätöksenteossa.

4. Kuinka pitkällä Suomessa ollaan algoritmijohtamisessa?

Tarkkaa tietoa algoritmijohtamisen käytöstä Suomen työpaikoilla ei ole. Tiedossa on, että algoritmijohtaminen on esimerkiksi keskeinen osa alustatyötä, mistä se laajenee myös perinteisille työpaikoille. Erilaisten teknologisten välineiden kehittäminen ja käyttöönotto laajentaa algoritmijohtamisen käyttöä.

5. Miten työntekijöiden kannattaisi suhtautua algoritmien kasvavaan rooliin työelämässä?

Työntekijöiden kannattaisi suhtautua algoritmien kasvavaan rooliin työelämässä varovaisesti. Algoritmien käyttö vahvistaa entisestään työnantajan johto- ja valvontamahdollisuuksia.

6. Mitä työnantajien pitäisi muistaa algoritmien käyttöä lisätessään?

Algoritmien käyttöä lisätessään työnantajien pitäisi ainakin muistaa työntekijöiden henkilötietojen suoja. Algoritmijohtamista käyttäessään työnantajan tulee noudattaa sekä EU:n tietosuoja-asetuksen että Suomen tietosuojalain ja yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain vaatimuksia. Myös hiljattain voimaan tullut EU:n tekoälysäädös rajoittaa tiettyjen tekoälyjärjestelmien käyttöä työelämässä.

7. Millainen algoritmien käyttö työelämässä on selkeästi kiellettyä?

Tätä kysymystä selvitetään tarkemmin tutkimushankkeessamme. Suomessa yksityisyyden suojasta työelämässä annetulla lailla on rajoitettu hyvinkin paljon kameravalvonnan käyttöä. Esimerkiksi työntekijää kameralla valvovien ohjelmien käyttö on sallittu vain hyvin rajoitetusti.

8. Millainen tutkimusryhmä sinulla on?

Tutkimusryhmään kuuluu minun lisäkseni viisi tutkijaa. He ovat velvoiteoikeuden professori Mika Viljanen, joka on tutkinut laajasti tekoälyn käyttöön liittyviä oikeudellisia ongelmia; erikoistutkija, myös Tarton yliopiston työoikeuden professorina toimiva Merle Erikson, joka on tehnyt vertailevaa työoikeudellista tutkimusta ja tutkinut laajemmin EU:n työoikeutta; projektitutkijat Henni Parviainen ja Sini Mickelsson, jotka ovat perehtyneet tietosuojaoikeuteen sekä sen ja työoikeuden välisiin kysymyksiin; sekä projektitutkija Laura Immonen, joka on tutkinut epätyypillisiä työsuhteita, erityisesti etätyötä ja alustatyötä.

9. Miten kiinnostuit algoritmien käytöstä työelämässä?

Olen aikaisemmin tutkinut alustatyötä, jossa algoritmijohtamista käytetään hyvin laajasti. Se vaikuttaa sekä työn suorittajien työoloihin että heidän työoikeudelliseen asemaansa eli luokitteluun työntekijöiksi tai yrittäjiksi.

Olen tutkinut myös etätyötä, jossa työnantajalla on rajoitetummat mahdollisuudet työntekijän fyysiseen valvontaan ja johtamiseen sekä esimerkiksi työsuojeluvelvollisuuksien täyttämiseen. Tekniset välineet mahdollistaisivat paremmin näiden oikeuksien käytön ja velvollisuuksien täyttämisen, mutta samalla ne saattavat rikkoa työntekijöiden yksityisyyden suojaa.

10. Koska tutkimuksen tuloksia voidaan odottaa?

Hanke kestää syksyyn 2028 asti, johon mennessä kaikki hankkeen tulokset ovat valmiina. Tutkimustuloksia kuitenkin julkaistaan jo projektin aikana sekä kansallisissa että kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä.

Teksti: Rosa Lampela
Kuva: Esko Keski-Oja