LL Ville Rantasalon väitöskirjassa osoitettiin, että aivovaltimon pullistumaa eli aneurysmaa kantavilla potilailla on korkeampi aortan kalkkisuusaste ja matalampi nilkka–olkavarsi-verenpainesuhde, jotka viittaavat korkeampaan valtimotautitaakkaan. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että aortan kalkkisuusaste näyttäisi sopivan valtimotautipotilaiden ennusteen arvioimiseksi.
Aivovaltimon pullistumia eli aneurysmia on noin 3 prosentilla väestöstä. Aivovaltimoaneurysman olemassaolo ei yleensä aiheuta oireita tai ongelmia, mutta sen puhkeaminen aiheuttaa lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon, joka voi olla hengenvaarallinen tai aiheuttaa pysyvän vammautumisen. Vain harva aneurysma puhkeaa, ja toisaalta ennaltaehkäiseviin hoitotoimenpiteisiin liittyy merkittäviä riskejä.
Ateroskleroosi, eli valtimotauti tai valtimonkovettumatauti, sen sijaan on yleisempi vaiva, joka aiheuttaa sydäninfarkteja, sydämen vajaatoimintaa, aivoinfarkteja ja alaraajojen valtimotautia, joka puolestaan aiheuttaa jalkojen verenkiertovajauksen ja sitä kautta särkyä, parantumattomia haavoja ja kuolioita.
– Valtimotaudin aiheuttamat sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailmanlaajuisesti sekä Suomessa yleisin kuolinsyy. Valtimotautia esiintyy etenkin ikääntyvällä väestöllä, mutta sitä on nykyään todettu yhä nuoremmilla ja toisaalta on myös tunnistettu jo lapsuudesta asti vaikuttavia tekijöitä, jotka lisäävät sairastumisriskiä. Tiedetään, että aivovaltimon aneurysman puhkeamisesta johtuvan aivoverenvuodon sairastaneilla ihmisillä esiintyy enemmän sydän- ja verisuonisairauksia, mutta tähän asti aivovaltimoaneurysman ei ole katsottu olevan varsinainen valtimotaudin aiheuttama verisuonisairaus, kertoo väitöskirjatutkija Ville Rantasalo Turun yliopistosta.
Valtimotautitaakan mittareilla voidaan arvioida myös aneurysman riskiä
Valtimotautitaakkaa voi mitata usealla eri tavalla. Alentunut nilkka–olkavarsiverenpainesuhde (ABI) ja lisääntynyt aortan kalkkisuusaste (ACI) ovat tunnettuja valtimotautitaakan osoittajia, sillä molemmat ovat yhteydessä lisääntyneeseen valtimotautisairastavuuteen ja -kuolleisuuteen. Rantasalon väitöstutkimuksessa tutkittiinkin aivovaltimoaneurysmapotilaiden vatsa-aortan kalkkisuusastetta ja nilkka–olkavarsiverenpainesuhdetta.
– Tutkimuksissamme todettiin, että aortan kalkkisuusaste on aneurysmapotilailla verrokkeja suurempi ja lisää riskiä aivovaltimoaneurysmalle. Lisäksi totesimme, että matalan nilkka–olkavarsipaineen omaavilla potilailla on merkittävästi suurentunut riski aivovaltimoaneurysmalle. Tässä ryhmässä aneurysman esiintyvyys oli myös paljon korkeampi kuin väestössä yleensä, Rantasalo kertoo.
Tuloksissa oli eroja puhkeamattomien ja jo puhjenneiden aneurysmien välillä. Puhkeamatonta aneurysmaa kantavilla potilailla oli useammin enemmän valtimotaudin riskitekijöitä ja ilmentymiä, mutta aortan kalkkisuus oli silti kaikkein suurinta potilailla, joiden aneurysma oli jo puhjennut ja aiheuttanut lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon. Sen sijaan matala nilkka–olkavarsipainesuhde ei erotellut potilaita puhkeamattomien ja puhjenneiden aneurysmien suhteen, vaan molemmilla ryhmillä oli yhtä lailla poikkeavan matala nilkka–olkavarsi-verenpainesuhde.
Tuloksia voivat tutkijan mukaan selittää kummankin taudin syntymekanismien yhteneväisyydet ja myös osin yhtenevät riskitekijät. Valtimotaudin riskiä lisäävät sairaudet ja riskitekijät, kuten verenpainetauti, tupakointi ja huono hammasterveys ovat myös aivovaltimoaneurysmien riskitekijöitä. Lisäksi kummassakin on taustalla valtimon seinämän hitaasti etenevä, matala-asteinen tulehdus.
– Aivovaltimoiden aneurysmat johtuvat siitä, että aivovaltimon seinämässä alkaa matala-asteinen tulehdus. Vielä ei kunnolla tiedetä mistä se saa alkunsa, mutta jostain syystä verisuonen sisäpinnan endoteelisolut vaurioituvat ja päästävät tulehdussolut läpi. Tulehdussolut aktivoituvat ja heikentävät valtimon seinämää. Valtimotaudissa on samankaltainen mekanismi taustalla, vaikka veren huonot kolesterolit ovatkin lopulta suuremmassa roolissa kuin aneurysmissa, ja tulehdusta säätelevät solut käyttäytyvät hieman eri lailla kummassakin, sanoo Rantasalo.
Erot potilaiden riskiprofiilissa voivat johtua siitä, että puhjennut aivovaltimoaneurysma voi tarkoittaa suurempaa tautitaakkaa potilailla, joiden sydän- ja verisuonisairauksia ei ollut todettu ennen aneurysman puhkeamista.
Aortan kalkkisuusaste voi ennustaa valtimotaudin vakavuutta
Väitöstutkimuksessa perehdyttiin myös vatsa-aortan kalkkisuuden ja sydän- ja verisuonisairauksien tapahtumien ja niistä johtuvan kuolleisuuden yhteyteen. Tulokset osoittavat, että korkeampi aortan kalkkisuusaste voi ennustaa sydän- ja verisuonisairauksien tai niiden aiheuttamien sairaskohtausten tai kuoleman riskiä. Lisäksi todettiin, että tiettyjen sytokiinien eli tulehdusvälittäjäaineiden tasot verenkierrossa ovat korkeammat niillä potilailla, joilla on kalkkisempi aortta.
– Alaraajojen valtimotautia sairastavista potilaista koostuva tutkimus on mielenkiintoinen etenkin siksi, että se näyttää aortan kalkkisuusasteen olevan toimiva mittari valtimotautitaakan sekä tautiriskin ennustamiseen myös niillä potilailla, joilla on jo todettu merkittävä valtimotauti. Tämä tarkoittaa, että jo tiedossa olevan potilaan ateroskleroosin kalkkeuttama aortta ei merkitse vain jo todettua tautia, vaan kuvantamistutkimuksista voidaan helposti kerätä lisätietoa ennusteesta, sanoo Rantasalo.
Tätä tietoa voitaisiin tutkijan mukaan parhaimmillaan käyttää ennusteen ja hoitojen hyöty/haitta-profiilin arvioimiseen, kunhan sopivat raja-arvot määritetään tulevissa tutkimuksissa.
– Tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa aivovaltimoaneurysmapotilaiden valtimotautiriskiä ja ehkäiseviä toimia, etenkin tutkimusasetelmissa. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää niin valtimotautipotilaiden kuin aneurysmapotilaiden riskinarviomallien tutkimisessa.
***
LL Ville Rantasalo esittää väitöskirjansa ”Atherosclerotic traits of intracranial aneurysm patients - focus on aortic calcification” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.9.2024 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pekka Aho (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Tuomas Kiviniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väittelijän yhteystiedot: vheran@utu.fi
