Asiasana: sydän- ja verisuonitaudit

Suomalaistutkijat ovat tunnistaneet uuden sydämen vajaatoiminnan geneettisen alttiustekijän sydänlihaksen toimintaan vaikuttavasta TRIM55-geenistä. 

Eteisvärinä on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja sitä potee Suomessa arviolta 200 000 potilasta. Erityisen yleinen se on ikääntyneessä väestössä. Harvardin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyöhanke on nyt valottanut eteisvärinän solutason mekanismeja. Ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena löydettiin lääkemolekyyli eteisvärinän harvinaiseen perinnölliseen muotoon. Eteisvärinä altistaa aivoverenkiertohäiriöille ja sydämen vajaatoiminnalle, ja lisää niiden kautta kuolleisuutta.

Postperikardiotomiaoireyhtymä (PPS), eli sydän- ja keuhkopussin epänormaali tulehdusreaktio avosydänleikkauksen jälkeen, on aiemmin hyvänlaatuiseksi tulkittu komplikaatio. LL Joonas Lehto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan taudin komplikaatioita, ennustetta ja riskitekijöitä. Tutkimus paljasti yllättäen, että PPS lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen, ja näin ollen siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 

Euroopan kardiologiyhdistys julkaisi elokuun lopussa uudet ohjeistukset rintakipupotilaan diagnostiikkaan ja sepelvaltimotaudin hoitoon. Uuden ohjeiston pääkirjoittajana ja toimituskunnan puheenjohtajan toimi Turun yliopiston professori, Valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti. Ohjeisto antaa tuoreimpaan tutkimukseen perustuvia suosituksia terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteon tueksi. 

Nousevan aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tauti, johon yli puolet sairastuneista kuolee vuorokauden sisällä ilman välitöntä leikkaushoitoa. LL Emily Pan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan nousevan aortan leikkausten tuloksia, uusintaleikkausten tarvetta sekä niiden potilaiden ennustetta, jotka saivat sydänpysähdyksen jo ennen leikkausta. Kyseessä oli monikeskustutkimus, johon kuului sairaaloita Suomesta ja muista Pohjoismaista. 

Emmi Lyyra tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen perusteella lihavuus, vähäinen liikunta ja korkea verenpaine ovat rasvamaksan riskitekijöitä. Pieni syntymäpaino, kohonnut insuliinitaso ja lihavuus vaikuttavat jo lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksan riskiin. Myös perinnölliset geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen sairastua rasvamaksatautiin.

Sydäntutkimussäätiö myönsi kolmivuotisen 180 000 euron apurahan Turun yliopiston apulaisprofessori Antti Sarasteen tutkimusryhmälle sydämen vajaatoiminnan kuvantamismenetelmien tutkimukseen. Sarasteen ryhmän saama apuraha on suurin Sydäntutkimussäätiön myöntämistä apurahoista.

Erilaisia sydän- ja verisuonitauteja on nykyään mahdollista tunnistaa älypuhelimen avulla. Turun yliopistossa väittelevä Mojtaba Jafari Tadi tarkasteli tutkimuksessaan mittaustekniikkaa, joka  antaa tietoa sydämen toiminnasta.