Asiasana: Diabetes

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tyypin 2 diabeteksen omahoito parantaa koettua hyvinvointia, mutta vaatii potilaan sitoutumista (Väitös: MSc FangFang Zhao, 4.12.2019, hoitotiede)

Tyypin 2 diabeetikkoja tulisi motivoida ottamaan enemmän vastuuta hoidostaan, osoittaa MSc FangFang Zhaon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Zhao osoitti, että teoriapohjainen opetus vaikuttaa omahoitoon enemmän kuin rutiiniomainen opetus. Myös objektiivisella tuella oli merkitystä. Lisäksi omahoitotoimenpiteiden todettiin olevan yhteydessä potilaan kokeman stressin vähenemiseen ja subjektiivisen hyvinvoinnin parantumiseen.

Alentunut insuliiniherkkyys ennustaa huonompaa kognitiivista suoriutumista

08.10.2019

Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan alentunut insuliiniherkkyys keski-iässä ennustaa hitaampaa aivojen prosessointinopeutta ja huonompaa toiminnanohjausta 15 vuotta myöhemmin.  Hitaampi aivojen prosessointinopeus oli yhteydessä lisääntyneisiin aivojen amyloidikertymiin. Aivojen verenkiertoperäiset muutokset eivät sen sijaan olleet yhteydessä neuropsykologisten testien tuloksiin.   

Krooninen enterovirusinfektio muokkaa laajasti haiman solujen toimintaa

10.09.2019

Enterovirusinfektiot ovat yleisiä ja usein melko vähäoireisia virusinfektioita, joiden ajatellaan liittyvän myös tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat, ja se on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Turun ja Tampereen yliopistojen tuore tutkimus tukee yhteyttä enterovirusinfektioiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä.

Tutkijat löysivät uusia ykköstyypin diabeteksen puhkeamista ennustavia tekijöitä – tavoitteena kehittää keinoja sairauden torjumiseen

08.08.2019

Uusimmilla geenitutkimuksen tekniikoilla toteutettu tutkimus paljasti, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvilla lapsilla tiettyjen geenien joukko aktivoituu jo varhain ennen taudin puhkeamista. Tutkimustulos luo perustan ykköstyypin diabetekselle alttiiden lapsien tunnistamiseen ennen sairastumista.

Lihavuus, vähäinen liikunta, korkea verenpaine ja geenit vaikuttavat rasvamaksan riskiin (Väitös: LL Emmi Lyyra, 24.5.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Emmi Lyyra tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen perusteella lihavuus, vähäinen liikunta ja korkea verenpaine ovat rasvamaksan riskitekijöitä. Pieni syntymäpaino, kohonnut insuliinitaso ja lihavuus vaikuttavat jo lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksan riskiin. Myös perinnölliset geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen sairastua rasvamaksatautiin.