Turun yliopiston tutkijoille myönnetty Diabetestutkimussäätiön apurahoja
Korkealuokkaista suomalaista diabetestutkimusta tukeva Diabetestutkimussäätiö on julkistanut vuoden 2020 apurahojensa saajat.
Korkealuokkaista suomalaista diabetestutkimusta tukeva Diabetestutkimussäätiö on julkistanut vuoden 2020 apurahojensa saajat.
Yhdysvaltalainen maailman johtava diabetestutkimussäätiö JDRF on myöntänyt Turun yliopiston PAMP-hankkeelle (Pathogen Associated Molecular Patterns) kolmivuotisen rahoituksen, jonka kokonaissumma nousee yli 520 000 euroon.
Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa, käy ilmi FM Marjaana Mäkisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Tyypin 2 diabeetikkoja tulisi motivoida ottamaan enemmän vastuuta hoidostaan, osoittaa MSc FangFang Zhaon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Zhao osoitti, että teoriapohjainen opetus vaikuttaa omahoitoon enemmän kuin rutiiniomainen opetus. Myös objektiivisella tuella oli merkitystä. Lisäksi omahoitotoimenpiteiden todettiin olevan yhteydessä potilaan kokeman stressin vähenemiseen ja subjektiivisen hyvinvoinnin parantumiseen.
Tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden lasten insuliinieritys on vähentynyt jo varhain, käy ilmi LL Maarit Koskisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa. Koskinen tutki insuliinivasteita lapsilla, joilla on todettu diabetekseen liittyviä autovasta-aineita.
Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan alentunut insuliiniherkkyys keski-iässä ennustaa hitaampaa aivojen prosessointinopeutta ja huonompaa toiminnanohjausta 15 vuotta myöhemmin. Hitaampi aivojen prosessointinopeus oli yhteydessä lisääntyneisiin aivojen amyloidikertymiin. Aivojen verenkiertoperäiset muutokset eivät sen sijaan olleet yhteydessä neuropsykologisten testien tuloksiin.
Turun biotiedekeskuksen tutkijat ovat löytäneet verenkierron molekyyleistä muutoksia, jotka saattavat osoittautua uusiksi tyypin 1 diabeteksen merkkiaineiksi. Uudet löydökset voivat auttaa selvittämään sairauden alkuvaiheen mekanismeja.
Enterovirusinfektiot ovat yleisiä ja usein melko vähäoireisia virusinfektioita, joiden ajatellaan liittyvän myös tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat, ja se on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Turun ja Tampereen yliopistojen tuore tutkimus tukee yhteyttä enterovirusinfektioiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä.
Uusimmilla geenitutkimuksen tekniikoilla toteutettu tutkimus paljasti, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvilla lapsilla tiettyjen geenien joukko aktivoituu jo varhain ennen taudin puhkeamista. Tutkimustulos luo perustan ykköstyypin diabetekselle alttiiden lapsien tunnistamiseen ennen sairastumista.
Emmi Lyyra tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen perusteella lihavuus, vähäinen liikunta ja korkea verenpaine ovat rasvamaksan riskitekijöitä. Pieni syntymäpaino, kohonnut insuliinitaso ja lihavuus vaikuttavat jo lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksan riskiin. Myös perinnölliset geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen sairastua rasvamaksatautiin.