Insuliinin eritys on heikentynyt jo vuosia ennen tyypin 1 diabeteksen diagnoosia (Väitös: LL Maarit Koskinen, 29.11.2019, lastentautioppi)
Tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden lasten insuliinieritys on vähentynyt jo varhain, käy ilmi LL Maarit Koskisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa. Koskinen tutki insuliinivasteita lapsilla, joilla on todettu diabetekseen liittyviä autovasta-aineita.
Suomalainen DIPP-tutkimus on tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkiva projekti, joka on jatkunut jo vuodesta 1994 lähtien. Tutkimus toimii kolmella paikkakunnalla, Turussa, Oulussa ja Tampereella. DIPP-tutkimuksessa seurataan lapsia, joilla on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Maarit Koskinen tutki insuliinivasteita niillä DIPP-tutkimuksen lapsilla, joille oli tehty yksi tai useampi suonensisäinen sokerirasituskoe autovasta-aineiden toteamisen jälkeen. Koskinen osoitti, että haiman betasolujen insuliinin eritys oli heikentynyt jo paljon ennen taudin toteamista.
Insuliinivasteet matalia jo varhaisella iällä
Tutkimuksessaan Koskinen vertaili glukoosin aineenvaihduntaa terveinä pysyneillä ja tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla. Suonensisäinen sokerirasituskoe tehtiin lapsille autovasta-aineiden toteamisen jälkeen. Kun verrattiin tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden ja terveiden insuliinivasteita, havaittiin, että sairastuneilla ensivaiheen insuliinivaste oli laskenut jo 4–6 vuotta ennen diagnoosia.
– Kun teimme iänmukaista vertailua ryhmien välillä, huomasimme, että tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla ero terveisiin oli havaittavissa jo kahden vuoden iässä. Prosessi alkaa siis jo varhain. Terveinä pysyneillä lapsilla insuliinivaste kasvaa iän myötä, kun taas sairastuvilla se pysyi matalana. Ero ryhmien välillä tuli ajan myötä entistä selkeämmäksi, Koskinen kertoo.
Autovasta-aineiden ja insuliinivasteen väliltä löytyi yhteys
Tyypin 1 diabeteksen riskin tiedetään liittyvän erityisesti kuudenteen kromosomiin luokan II HLA -geenialueella. Väitöskirjassaan Koskinen etsi myös luokan II HLA -geenialueen, autovasta-aineiden ja insuliinivasteen välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa todettiin, ettei luokan II HLA -alueen ja ensivaiheen insuliinivasteen välinen yhteys ollut itsenäinen, vaan yhteys johtui diabetekseen liittyvistä autovasta-aineista.
– Tiedetään ennestään, että kaksi tai useampi autovasta-aine on yhteydessä selvästi kohonneeseen tyypin 1 diabeteksen sairastumisriskiin. Tutkimuksessa löydettiin yhteys myös laskevan insuliinivasteen ja useiden autovasta-aineiden välillä, Koskinen kertoo.
Tutkimuksessa etsittiin myös tiettyjen luokan II HLA ulkopuolisten geenialueiden yhteyksiä insuliinivasteeseen.
– Tulokset osoittavat, että myös muut luokan II HLA -alueen ulkopuoliset geenit voivat vaikuttaa insuliinivasteeseen, Koskinen kertoo.
Tutkimuksen tulokset ohjaavat tyypin 1 diabeteksen ehkäisytutkimuksia alkamaan varhain ennen kliinisten oireiden ilmaantumista.
***
LL Maarit Koskinen esittää väitöskirjansa First phase insulin response in children with islet autoantibodies. Results from the Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.11.2019 klo 12 (Tyks, U-sairaala, Lastenklinikan luentosali, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tiinamaija Tuomi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jorma Toppari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väittelijän kuva
