Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan alentunut insuliiniherkkyys keski-iässä ennustaa hitaampaa aivojen prosessointinopeutta ja huonompaa toiminnanohjausta 15 vuotta myöhemmin. Hitaampi aivojen prosessointinopeus oli yhteydessä lisääntyneisiin aivojen amyloidikertymiin. Aivojen verenkiertoperäiset muutokset eivät sen sijaan olleet yhteydessä neuropsykologisten testien tuloksiin.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabetes on Alzheimerin taudin itsenäinen riskitekijä. Lisäksi viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että jo alentunut insuliiniherkkyys on yhteydessä heikompaan kognitiiviseen, eli muistin ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen, suoriutumiseen. Alentuneessa insuliiniherkkyydessä kudokset eivät reagoi normaaliin tapaan verenkierron insuliiniin, ja tila edeltää tyypin 2 diabeteksen kehittymistä.
Tyypin 2 diabeteksen vaikutustavat tiedonkäsittelytoimintojen heikkenemiseen ovat vielä epäselviä. On arveltu, että riski liittyisi aivojen verenkierron vaurioihin. Toisaalta alentunut insuliiniherkkyys näyttäisi lisäävän aivojen amyloidikertymiä. Aivojen amyloidikertymää pidetään Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä, ja amyloidi-valkuaisainetta voidaan todeta aivoissa jopa 20 vuotta ennen tautiin sairastumista.
Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako keski-iän insuliiniresistenssi myöhempää suoriutumista tiedonkäsittelytoiminnoissa tai toisaalta aivojen verenkiertoperäisten muutosten määrää.
Insuliiniresistenssi yhteydessä aivojen prosessointinopeuden ja toiminnanohjauksen heikkenemiseen
Tutkimukseen rekrytoitiin THL:n väestöpohjaisen Terveys 2000 -tutkimuksen perusteella 60 noin 70-vuotiasta tutkittavaa, joilla ei ollut diagnosoitu diabetesta tai muistisairautta. Puolella tutkittavista oli alentunut ja puolella normaali insuliiniherkkyys vuonna 2000. Tutkittaville tehtiin vuosina 2014–2016 tarkat neuropsykologiset testit, aivojen magneettikuvaukset ja aivojen amyloidikertymistä kertovat positroniemissiotomografia (PET) -kuvaukset.
– Nyt julkaisemassamme tutkimuksessa vuonna 2000 todettu alentunut insuliiniherkkyys oli yhteydessä 15 vuotta myöhemmin hitaampaan suoriutumiseen aivojen prosessointinopeutta mittaavissa testeissä ja heikompaan suoriutumiseen toiminnanohjausta mittaavissa testeissä, tohtorikoulutettava, geriatrian erikoislääkäri Sini Toppala PET-keskuksesta kertoo.
Vahvistaa käsitystä terveellisten elintapojen muistisairauksia ehkäisevästä vaikutuksesta
Alentuneen insuliiniherkkyyden ja tapahtumamuistin tai kielellisten toimintojen väliltä ei sen sijaan löytynyt yhteyksiä. Alentunut insuliiniherkkyys ei myöskään näyttänyt lisäävän aivojen verenkiertoperäisiä vaurioita, mutta tämä yllättävä löydös saattaa selittyä kohtalaisen pienellä ja terveellä tutkimusjoukolla.
Aivojen amyloidikertymien ja hitaamman prosessointinopeuden väliltä löydettiin yhteys, mutta vastaavaa yhteyttä ei löydetty aivojen verenkiertoperäisten muutosten ja neuropsykologisissa testeissä suoriutumisen väliltä.
– Tutkimuksemme vahvistaa nykykäsitystä siitä, että keski-iän terveelliset elintavat voivat pienentää myöhempää riskiä sairastua muistisairauksiin. Insuliiniherkkyyttä voidaan parantaa muun muassa terveellisen ruokavalion, liikunnan ja ylipainon vähentämisen avulla, Toppala huomauttaa.
Tutkimus julkaistaan Journal of Alzheimer’s disease -lehden lokakuun numerossa.
Lisätietoja: tohtorikoulutettava, geriatrian erikoislääkäri Sini Toppala, Turun Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, 0407642250, sini.toppala@utu.fi
