Tyypin 2 diabeteksen esiasteisiin liittyvät tilat lisäävät muistin heikentymisen riskiä (Väitös: LL Sini Toppala, 14.10.2022, geriatria)

Sini Toppalan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että keski-iän insuliiniresistenssi, eli alentunut insuliiniherkkyys, sekä glukoosirasituskokeessa mitatut korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo ja matalampi varhainen insuliinivaste ennustavat heikompaa muistia tai muita kognition eli tiedonkäsittelytoimintojen osa-alueita 10-15 vuoden seurannan jälkeen.

– Lisäksi näyttää siltä, että neuroinflammaatio, eli aivojen tulehdusreaktio, on yhteydessä aivojen varhaisiin amyloidi-proteiinikertymiin, joita pidetään Alzheimerin taudin varhaisimpana merkkinä, Toppala kertoo.

Tyypin 2 diabeteksen tiedetään olevan riskitekijä kognition heikkenemiselle ja muistisairauksille, joista Alzheimerin tauti on yleisin. Todennäköisesti kognition heikentymisen riski alkaa suureta jo tyypin 2 diabeteksen esiastevaiheessa, jolloin veren glukoosiarvot ovat koholla, mutta ne eivät vielä ylitä diabeteksen diagnostisia raja-arvoja. Mekanismit, joilla esidiabetes ja diabetes vaikuttavat kognition heikkenemiseen, ovat vielä epäselviä.

Insuliiniresistenssi sekä haiman insuliinia erittävien beetasolujen heikentynyt toiminta ovat tyypin 2 diabeteksen ja sen esiasteiden tunnusomaisia piirteitä. Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan tavallista, etenkin lihavuuteen kytkeytyvää aineenvaihdunnan häiriötilaa, jossa kudokset eivät reagoi normaaliin tapaan verenkierron insuliiniin, vaan insuliinivasteen saavuttamiseksi tarvitaan tavallista suurempia veren insuliinipitoisuuksia.

Toppalan tutkimustulokset viittaavat siihen, että keski-iän insuliiniresistenssi, huonompi glukoosinsieto ja alentunut ensivaiheen insuliinin eritys, jotka kaikki liittyvät jo diabeteksen esiasteisiin, lisäävät kognition laskun riskiä.

– Insuliiniresistenssi ennusti heikompaa toiminnanohjausta ja hitaampaa tiedon prosessointinopeutta, kun taas glukoosirasituskokeen korkeampi kahden tunnin glukoosiarvo ja alentunut ensivaiheen insuliinin eritys ennustivat huonompaa tulosta episodista muistia eli tapahtumamuistia mittaavassa tehtävässä. Tulokset korostavat terveellisten elintapojen merkitystä myös kognition kannalta. Insuliiniherkkyyttä on mahdollista parantaa terveellisen ruokavalion, liikunnan ja ylipainon vähentämisen avulla.

Aivojen amyloidikertymät yhteydessä hitaampaan tiedon prosessointinopeuteen ja aivojen tulehdusreaktioon

Alzheimerin taudille tunnusomaiset aivojen amyloidiplakit alkavat kertyä jopa 20 vuotta ennen oireiden alkua. Lisäksi tiedetään, että neuroinflammaatiolla on osuutta Alzheimerin taudin synnyssä, mutta täyttä varmuutta ei ole siitä, missä vaiheessa tautiprosessia sitä esiintyy.

Toppalan tutkimusaineistossa aivojen amyloidikertymät, toisin kuin aivojen verenkiertoperäiset, niin kutsutut valkean aineen muutokset, olivat yhteydessä hitaampaan tiedon prosessointinopeuteen.

– Amyloidikertymät olivat yhteydessä myös neuroinflammaatioon niiden tutkittavien joukossa, joille oli kertynyt vasta vähäisiä määriä aivojen amyloidia, Toppala kertoo.

Kaksi väitöskirjan osatöistä perustui 60 vapaaehtoiselle tehtyihin neuropsykologisiin testeihin ja aivojen kuvantamiseen magneettikuvauksella ja positroniemissiotomografialla (PET). Tutkittavat olivat osallistuneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terveys 2000 -tutkimukseen 15 vuotta aiemmin, ja heillä ei ollut diagnosoitu muistisairautta.

Kahdessa muussa osatyössä taas selvitettiin THL:n laajojen Terveys 2000 ja 2011 -tutkimusten aineistojen avulla, voiko kahden tunnin glukoosirasituskoe ennustaa kognition heikkenemistä 10 vuotta myöhemmin. Glukoosirasituskoe on terveydenhuollossa yleisesti käytössä oleva koe, jonka avulla pystytään selvittämään, onko tutkittavalla diabetes tai diabeteksen esiaste.

– Riskitekijöitä kartoittavalle tutkimukselle on tarvetta, jotta muistisairauksien syitä pystyttäisiin ymmärtämään paremmin ja ehkäisemään nykyistä tehokkaammin, Toppala sanoo.

***

LL Sini Toppala esittää väitöskirjansa ”Disturbances of glucose metabolism, cognitive decline, and neuroimaging changes related to Alzheimer's disease” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.10.2022 klo 12.00 (Alhopuro-Sali, Medisiina D, Turun yliopisto).

Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä: https://echo360.org.uk/section/248fed9b-d7fc-430f-bd08-6e11b48fc46e/public

Vastaväittäjänä toimii dosentti Leo Niskanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Matti Viitanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on geriatria.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus