Itsearviointi auttaa tunnistamaan iäkkäät, joilla on suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla (LL Anna Viljanen, 17.3.2023, geriatria)

Ikääntyvä väestö lisää terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden haasteita. Nykyajan iäkkäät ovat kuitenkin sairastavuudeltaan ja toimintakyvyltään aiempaa moninaisempi ryhmä. Jotta palveluita eniten tarvitsevat iäkkäät voitaisiin tunnistaa ja palvelut kohdentaa tarkemmin, tarvitaan työkaluja, joita on helppo käyttää terveydenhuollossa.

– Tunnistamisen jälkeen palveluita eniten tarvitsevat iäkkäät tulisi ohjata laajaan moniammatilliseen arviointiin, jonka tavoitteena on laatia yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma toimintakyvyn parantamiseksi, ylläpitämiseksi tai sen heikkenemisen hidastamiseksi, Anna Viljanen tähdentää.

Viljanen selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisilla mittareilla voitaisiin tunnistaa ne iäkkäät, jotka ovat suuremmassa riskissä joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. Viljasen aineisto koostui 1 260 64-vuotiaasta tai vanhemmasta tutkittavasta, joita seurattiin 10 ja 18 vuoden ajan. Tutkimus on osa Liedon iäkkäät -pitkittäistutkimushanketta.

Iäkkään oma arvio terveydestään huomioitava paremmin

Viljanen totesi tutkimuksessaan, että gerastenia (ent. hauraus-raihnausoireyhtymä), huono itsearvioitu terveys, itsearvioitu kyvyttömyys kävellä 400 metriä, muistisairaus, neurologiset sairaudet, mielialasairaudet ja monisairastavuus (viisi tai useampia pitkäaikaissairauksia) lisäsivät riskiä joutua pitkäaikaishoitoon.

Tutkimuksessa kuoleman riskiä lisäsivät gerastenian lisäksi huono itsearvioitu ja objektiivinen terveys. Itsearvioidulla terveydellä oli lisävaikutus objektiiviseen terveyteen kuoleman riskiä ennustettaessa.

– Iäkkään henkilön oma arvio terveydestään tulisikin ottaa aiempaa paremmin huomioon laadittaessa hoitosuunnitelmia, Viljanen huomauttaa.

Itsearviointiin perustuvat mittarit ennustavat pitkäaikaishoitoon joutumista

Helposti ja nopeasti käytettäviä mittareita pitkäaikaishoitoon joutumisen riskin arvioimiseksi olisivat Viljasen tutkimuksen mukaan itsearvioitu terveys, itsearvioitu kävelykyky ja gerastenia-työkalu FRAIL Scale, jotka hyödyntävät itsearvioituja tietoja. Käytettävyytensä ansiosta nämä soveltuisivat myös parhaiten perusterveydenhuoltoon.

– Nämä mittarit ennustivat pitkäaikaishoitoon joutumista 10 vuoden seurannassa. Lisäksi muistisairauksiin, neurologisiin sairauksiin, mielialasairauksiin ja monisairastavuuteen liittyvä suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon tulisi tunnistaa terveydenhuollon kontakteissa, Viljanen korostaa.

Pitkäaikaishoitoon päädytään yhä myöhemmin ja siellä eletään lyhyempään

Viljanen selvitti myös, kuinka moni tutkittavista päätyi elämänsä aikana pitkäaikaishoitoon. 

– Pitkäaikaishoitoon elämänsä aikana päätyneiden osuus oli 41 prosenttia. Ikä pitkäaikaishoitoon päätymisen hetkellä kasvoi ja eletty aika pitkäaikaishoidossa ennen kuolemaa lyheni seuranta-aikana. Tämä saattaa kuvastaa poliittisia päätöksiä, jotka ohjaavat nykyään kotihoidon tehokkaampaan käyttöön pitkäaikaishoidon sijaan, Viljanen arvelee. 

Lisäksi Viljanen kuvasi tutkimuksessaan onnistuneesti ikääntyneet, jotka 20 vuoden seuranta-ajan jälkeen asuivat edelleen omassa kodissaan ilman päivittäistä koti- tai omaishoitoa.

He olivat biologiselta iältään kronologista ikäänsä nuorempia sekä lähtötilanteessa että uudelleentutkimuksessa. Tämä ero kasvoi 20 vuoden seurannan aikana. 

– Onnistuneesti ikääntyneet olivat myös tyytyväisiä elämäänsä sekä lähtötilanteessa että uudelleentutkimuksessa, vaikka heidän itsearvioitu ja objektiivinen terveytensä oli heikentynyt seuranta-aikana. Mahdolliset syy-yhteydet vaativat kuitenkin vielä lisätutkimuksia, Viljanen summaa.

***
LL Anna Viljanen esittää väitöskirjansa ”Association of subjective and objective measures of health and functional capacity with institutionalization and mortality – a follow-up study of community-dwelling older people” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.3.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta. 

Vastaväittäjänä toimii professori Eija Lönnroos (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Matti Viitanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on geriatria.

Väittelijän yhteystiedot: amvilj@utu.fi