Tutkijat esittävät, että pohjois- ja etelänapaa ympäröivien alueiden valoilmasto, joka vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan, luo molemmille polaarialueille eliöiden risteytymistä suosivan vyöhykkeen. Pitkällä ajanjaksolla tämä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Terveellisenä pidettyä lyhytketjuista rasvahappoa, butyraattia, tuottavien bakteerien vähentynyt määrä suolistossa liitettiin tuoreessa tutkimuksessa kohonneeseen vakavien, sairaalahoitoisten infektioiden riskiin. Tulokset selvisivät kokoluokassaan ensimmäisessa monikansallisesta yhteistyötutkimuksesta, jossa yli 10000 potilasta seurattiin 6 vuoden ajan.
Syntymä keisarileikkauksella lisää riskiä sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Yhteyden epäillään selittyvän erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että jopa erittäin pienet jäämät glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta maaperässä vähentävät kasveissa eläviä endofyyttisiä mikrobeita, joiden tehtävä on tukea kasvien terveyttä ja kasvua. Tutkimuksessa mikrobien esiintyvyyttä tarkasteltiin koealalla kasvatetuissa puutarhamansikan taimissa.
Maaperämikrobeilla voi olla keskeinen rooli haitallisten vieraskasvilajien leviämisessä, sillä ne voivat joko hidastaa tai edesauttaa kasvien kasvua. Turun yliopiston biologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin maaperämikrobien merkitystä haitallisen vieraslaji komealupiinin menestymiseen.
Uudessa tutkimuksessa tunnistettiin merkkejä mikrobeista, jotka ennustivat tyypin 2 diabeteksen puhkeamista 16 vuoden seurannan aikana laajassa väestöotoksessa. Tutkimuksen toteuttivat Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
EU on myöntänyt 5 miljoonan euron rahoituksen nelivuotiselle FindingPheno-hankkeelle, jossa Turun yliopisto on mukana. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa mikrobiekosysteemien ja niitä kantavien isäntälajien vuorovaikutuksista sekä niiden mahdollisuuksista mikrobikirjon yksilölliseen muokkaamiseen.
Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.
Ensimmäisten elinpäivien aikana annettava antibioottihoito voi pelastaa vastasyntyneen hengen, mutta sillä saattaa olla myös pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen kasvuun. Nature Communications -lehdessä julkaistussa turkulaistutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että vastasyntyneen antibioottialtistus on yhteydessä niukempaan lapsuusiän kasvuun.
Kasvin soluväleissä kasvavat Epichloë-suvun sienet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi isännilleen: ne lisäävät kasvin siementuotantoa ja auttavat sitä sietämään esimerkiksi kuivuutta ja tulvia. Yhteistyötutkimuksessa Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat havaitsivat, että Epichloë coenophiala -sieni muokkaa myös isäntäkasvinsa sieniyhteisöä.