Terveellisenä pidettyä lyhytketjuista rasvahappoa, butyraattia, tuottavien bakteerien vähentynyt määrä suolistossa liitettiin tuoreessa tutkimuksessa kohonneeseen vakavien, sairaalahoitoisten infektioiden riskiin. Tulokset selvisivät kokoluokassaan ensimmäisessa monikansallisesta yhteistyötutkimuksesta, jossa yli 10000 potilasta seurattiin 6 vuoden ajan.
Suoliston normaaliin bakteerikantaan kuuluvien bakteereiden tuottaman aineenvaihduntatuote butyraatin on havaittu olevan tärkeä ihmisen terveydelle.
Aiemmissa pienissä poikkileikkaustutkimuksissa on havaittu, että butyraattia tuottavien bakteereiden määrä on vähentynyt vakavia infektioita sairastavilla potilailla. Toistaiseksi löydösten syy–seuraussuhde on kuitenkin jäänyt epäselväksi, sillä ei ole tiedetty, liittyvätkö suoliston mikrobimuutokset ainoastaan akuuttiin infektioon ja sen hoitoon.
– Tämä tutkimustulos voi parantaa yksilön infektioriskin arviointia sekä luo pohjan mahdollisten uusien hoitomuotojen kehittämiselle, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, sisätautiopin professori Teemu Niiranen Turun yliopistosta.
Butyraatti suoliston puolustuslinjan parantajana
Tuore, kokoluokaltaan ainutlaatuinen usean vuoden seurantatutkimus osoitti, että suoliston normaaliflooraan kuuluvien butyraatintuottajien määrä suolistossa on yhteydessä pienempään infektioriskiin terveillä ihmisillä.
Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä yli 6000 suomalaisen FINRISKI-tutkimukseen ja yli 4000 hollantilaisen HELIUS-tutkimukseeen osallistuneen ulostenätteet. Ulostenäytteen ottoajankohdan jälkeen tutkittavien terveydentilaa seurattiin kuuden vuoden ajan.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 15:ta butyraattia tuottavaa bakteerisukua, sillä aiemmissa koe-eläintutkimuksissa suoliston vähentyneen butyraatintuotannon on havaittu vaimentavan elimistön tulehdusvastetta. Kuuden vuoden seuranta-aikana yli 600 potilasta oli sairaalahoidossa tai menehtyi infektion johdosta. Analyyseissa huomioitiin sellaiset tiedossa olevat sekoittavat tekijät, joilla tiedetään olevan vaikutusta suolistoflooran koostumukseen ja infektioriskiin, kuten ikä, antibioottien aiempi käyttö ja taustasairaudet.
Pitkäaikainen suojavaikutus
Tutkimuksen merkittävimpänä löydöksenä oli, että butyraatintuottajabakteerien pienempi määrä suolistomikrobistossa voitiin yhdistää suurempaan infektioriskiin. Tutkimustulos oli samankaltainen sekä suomalaisessa että hollantilaisessa aineistossa. Suolistobakteerien lajimäärän vähentyminen ei sen sijaan ollut yhteydessä lisääntyneeseen infektioalttiuteen.
Seurantatutkimuksessa suotuisaksi osoittautuneen suolistomikrobiomin suojaava vaikutus ulottui seuranta-ajan loppuun.
– Tutkimustulokset mahdollistavat jatkotutkimukset, joissa vakavien infektioiden riskiä pyrittäisiin vähentämään vaikuttamalla suolistomikrobiston koostumukseen esimerkiksi ruokavaliomuutosten tai probioottien eli terveydelle hyödyllisten mikrobivalmisteiden avulla, Niiranen kertoo.
Tutkimustulokset on julkaistu arvostetussa Lancet Microbe -tiedejulkaisussa.
Lisätietoja:
Teemu Niiranen
tejuni@utu.fi
