Sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian palvelut usein epäonnistuvat yhteisasiakkaiden kuntoutuksessa, paljastaa tuore tutkimus. Palveluista huolimatta monet nuoret eivät pääse kohti itsenäistä ja hyvinvoivaa elämää. Yhteiskunnalle seuraukset ovat mittavat: 25-vuotiaaksi mennessä yhteisasiakkaina olevien nuorten palveluihin on panostettu keskimäärin 375 000 euroa enemmän kuin ikätovereilla, mutta siihen mennessä kertyneet vuosiansiot ovat jääneet keskimäärin 65 prosenttia pienemmiksi ja työkyvyttömyyseläke- ja etuusmenot 45 000 suuremmiksi kuin ikätovereilla.
–Sijaishuollon ja nuorispsykiatrian tuki on monelle lapselle välttämätöntä. Tutkimuksemme osoittaa yhteisasiakkaiden palvelujen olevan kalliita, mutta ne eivät nyt parhaalla tavalla vastaa asetettuihin tavoitteisiin. Palvelujen järjestämisen tapoja ja sisältöjä tulee kehittää, toteaa erikoistutkija Anniina Kaittila tutkimuksen lippulaiva INVESTistä.
Kaittilan, QSA Oy:n toimitusjohtajan Petri Hillin, Turun yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkijan Minna Alinin ja nuorisopsykiatrian apulaisprofessorin Max Karukiven sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella hankekoordinaattorina toimivan Sanna Pahkalan tutkimuksessa otettiin huomioon palvelujen kustannukset sekä julkishallinnon maksamat tulonsiirrot ja menettämät verotulot.
Tutkimus tuo esille yhteiskunnalle aiheutuneiden kustannusten rinnalla nuorelle aiheutuneet menetykset. Esimerkiksi yhteisasiakkaiden tulot 25-vuotiaana olivat 65 prosenttia alhaisemmat kuin palveluja käyttämättömien.
– Palvelujärjestelmä on epäonnistunut lasten ja nuorten yhteisasiakkaiden kuntoutuksessa korkeista kustannuksista huolimatta. Epäonnistumisesta kertovat myös inhimilliset kustannukset, esimerkiksi yhteisasiakkuudessa olleiden nuorten korkeat itsemurhaluvut, Hilli sanoo.
Tutkijat korostavat, että palvelujen kustannukset eivät rajoitu vain alaikäisyyteen, vaan yhteisasiakkailla on suurempi todennäköisyys tarvita palveluja myös aikuisuudessa. Lisäksi heillä on heikompi työllisyys- ja tulotaso kuin ikätovereillaan. Yhteiskunnalle se aiheuttaa tulonsiirtoja ja menetettyjä verotuloja.
Tutkijat ohjaavat kohti vaikuttavuudeltaan tutkittuja malleja
Tutkijat toteavat Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa artikkelissaan, että tarjolla on palvelujärjestelmämalleja, joiden vaikuttavuutta on myös tutkittu. Yksi sellainen on koko organisaation läpäisevä traumatietoiseen työskentelyyn perustuva Sanctuary-malli, joka pyrkii vastaamaan Suomessakin nähtävissä oleviin ongelmiin, kuten palvelujärjestelmän toimimattomuuteen, työntekijöiden vaihtuvuuteen ja jaksamisen ongelmiin.
– Mallilla on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja organisaation toimintaan. Näiden mallien pilotointi Suomessa voisi toimia yhtenä vastauksena myös nuorten kuntouttavan työn vaikuttavuuden lisäämisessä, tutkijat esittävät.
Tarvetta toiminnan vaikuttavuuden lisäämiselle on. Sekä lastensuojelun sijaishuollon että nuorisopsykiatrian asiakasmäärät ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana voimakkaasti. Vuonna 2023 Suomessa kodin ulkopuolelle oli kodin ulkopuolelle sijoitettuja 13–17-vuotiasta nuoria 9 928 eli 2,6 prosenttia ikäluokasta. Vuonna 2022 sijaishuollon kustannukset veivät kolme neljäsosaa lastensuojelun 1,33 miljardin euron menoista.
– Meillä on tarve kansallisella tasolla keskustella, millaisia mittareita vaikuttavuuden seuraamiseen tarvitaan pelkkien suorite- ja lukumäärämittareiden sijaan, Pahkala toteaa.
>> Lastensuojelun sijaishuollon ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden kustannukset: Palvelukustannukset, etuusmenot ja menetetyt verotulot 25 ikävuoteen saakka
Lisätietoja:
Petri Hilli, QSA Oy, petri.hilli@qsa.fi, 040 754 2090
Anniina Kaittila, tutkimuksen lippulaiva INVEST, sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto, sairai@utu.fi, 029 450 3068
