Äidin psykiatriset sairaudet ovat yhteydessä lapsen Touretten oireyhtymään ja krooniseen tic-häiriöön (Väitös: LL Susanna Leivonen, 31.1.2025, lastenpsykiatria)

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa toteutetussa väitöstutkimuksessa todettiin, että äidin psykiatriset häiriöt ovat yhteydessä jälkeläisen Touretten oireyhtymään/krooniseen tic-häiriöön. Myös isän psykiatristen sairauksien ja lapsen Touretten oireyhtymän välillä oli yhteys, vaikkakin merkittävästi lievempi.

Lastenneurologi, väitöskirjatutkija Susanna Leivosen väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin raskauteen, synnytykseen ja vanhempiin liittyvien tekijöiden yhteyttä Touretten oireyhtymään. Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena, ja aineisto koostui vuosina 1991–2010 syntyneistä henkilöistä, jotka olivat saaneet Touretten oireyhtymän tai krooninen tic-häiriön diagnoosin sekä heidän verrokeistaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki äidin psykiatriset häiriöt olivat yhteydessä lapsen 2–3-kertaiseen Touretten oireyhtymän riskiin. Isän psykiatrisista sairauksista pakko-oireinen häiriö ja ahdistuneisuushäiriöt olivat myös yhteydessä lapsen Touretten oireyhtymään/krooniseen tic-häiriöön.

– On tiedetty, että samoissa perheissä esiintyy usein tic-häiriöitä, pakko-oireista häiriötä ja ADHD:ta, mutta äidin psykiatristen sairauksien yhteys Touretten oireyhtymään ja krooniseen tic-häiriöön tässä laajuudessa on uusi asia. Tämä on mielenkiintoinen tulos. Jatkossa on tietysti tärkeä selvittää, mistä yhteys johtuu, Leivonen pohtii.

Muista tutkituista tekijöistä äidin raskaudenaikainen tupakointi oli yhteydessä Touretten oireyhtymään silloin, kun lapsella/nuorella oli myös ADHD. Tutkimuksessa myös havaittiin, että ensimmäisellä lapsella oli isompi riski saada Touretten oireyhtymä kuin sitä seuraavilla.

Touretten oireyhtymä on useimmiten lapsuusiässä alkava kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat sekä motoriset että äänelliset nykimisoireet eli tic-oireet. Oireyhtymän esiintyvyys on noin 0,5 %, ja se on pojilla tavallisempi kuin tytöillä. Osalla oireisto voi näyttäytyä lievänä, mutta joillain oireyhtymästä kärsivillä henkilöillä oireet ovat invalidisoivia.

Touretten oireyhtymä esiintyy usein myös samanaikaisesti aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön tai pakko-oireisein häiriön kanssa. Oireyhtymän syntyyn vaikuttavat perintötekijät, mutta oireyhtymän syntymekanismit eivät ole vielä tarkasti tiedossa.

– Riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta Touretten oireyhtymän syntyä ymmärrettäisiin paremmin, oireyhtymä tunnistettaisiin herkemmin ja mahdollisiin riskitekijöihin voitaisiin puuttua.

Vaikka Touretten oireyhtymä on kuvattu jo 1800-luvulta, on sitä tutkittu huomattavasti vähemmän kuin muita neuropsykiatrisia häiriöitä kuten esimerkiksi ADHD:ta ja autismikirjon häiriötä. Nyt tehty tutkimus on tiettävästi ensimmäinen väitöskirjatutkimus Touretten oireyhtymästä Suomessa.

***

LL Susanna Leivonen esittää väitöskirjansa ”Risk Factors of Tourette Syndrome, A Nationwide Register Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.01.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii professori Laura Korhonen (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Andre Sourander (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenpsykiatria.

Väittelijän yhteystiedot: susanna.leivonen@hel.fi

> Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa

Väittelijän kuva

Luotu 29.01.2025 | Muokattu 29.01.2025