Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa seulottiin kouluikäisten lasten ahdistuneisuutta ja tarkasteltiin lasten ahdistuneisuuden hoitoon kehitetyn Huolet hallintaan -ohjelman vaikuttavuutta. Tutkimuksessa selvisi, että ohjelma vähensi lasten yleisen ahdistuneisuushäiriön, sosiaalisen ahdistuksen ja eroahdistuksen oireita. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kevyempi, täysin digitaalinen itseopiskelumateriaali voi vähentää lasten ahdistusoireita. Tutkimusartikkeli on julkaistu arvovaltaisen Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry -lehden pääkirjoituksena.
Professori Andre Souranderin johtama tutkimus on maailman ensimmäinen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa tarkasteltiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaavan intervention vaikuttavuutta väestöpohjaisen seulontamenetelmän avulla kouluikäisillä lapsilla. Tutkimus on julkaistu arvovaltaisen Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry -lehden pääkirjoituksena ja se on ehdolla Elsevier-kustantamon vuoden julkaisuksi.
Tutkimuksessa seulottiin lasten ahdistuneisuutta kouluterveydenhuollon terveystarkastuksessa kaksivaiheisella mallilla. Yli 11 000 10–13-vuotiasta lasta seulottiin viiden kohdan versiolla Screen for Child Anxiety Related Disorders (SCARED) -kyselystä ja toisessa vaiheessa positiivisen tuloksen saaneet lapset täyttivät koko 41 kohdan kyselyn.
– Havaitsimme tutkimuksessa, että 80 prosenttia kaikista toiseen vaiheeseen seulotuista lapsista sai virallisen diagnoosin ahdistuneisuushäiriöstä. Tämä on merkittävä tulos, sillä se osoittaa, että lasten ahdistuneisuushäiriötä voidaan seuloa väestötasolla. Ahdistuneisuushäiriöiden varhainen tunnistaminen on erityisen haastavaa, koska osa ahdistuksesta on normaalia, ja häiriöiden varhaiset ilmenemismuodot jäävät usein huomaamatta lapsen ympärillä olevilta, Andre Sourander kertoo.
Tutkimuksessa selvisi myös, että alle viisi prosenttia osallistujista oli saanut lääkehoitoa ahdistuneisuuteen ja alle 13 prosenttia osallistujista oli ottanut yhteyttä erikoissairaanhoidon palveluihin viimeisen puolen vuoden aikana.
– Tämä korostaa hoitamattoman ahdistuksen yleisyyttä kouluikäisillä lapsilla, Sourander sanoo.
Turun yliopistossa kehitetty Huolet hallintaan -ohjelma vähensi lasten ahdistuneisuushäiriön oireita
Satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen osallistui yhteensä 465 lasta kaikista seulotuista. Osalle lapsista tarjottiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaava Huolet hallintaan -interventio ja kontrolliryhmälle digitaalista psykoedukaatiota, eli itseopiskelumateriaalia. Tutkimuksessa selvisi, että Huolet hallintaan -ohjelman suoritettuaan lasten yleisen ahdistuneisuushäiriön, sosiaalisen ahdistuksen ja eroahdistuksen oireet vähenivät.
– Huomionarvoinen tulos on, että intervention suurimman hyödyn saivat lapset, jotka täyttivät ahdistuneisuushäiriön diagnostiset kriteerit. Kohdennettu interventio tehoaa siis parhaiten niihin lapsiin, jotka kärsivät vaikeasta ahdistuneisuudesta, Andre Sourander kertoo.
Huolet hallintaan on Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämä interventio, joka on tarkoitettu kouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoitoon. Ohjelma kestää 10 viikkoa ja se koostuu digitaalisista materiaaleista, tehtävistä sekä viikoittaisista puhelinvalmennuksista. Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että ohjelmaan osallistuvista lapsista todella suuri osuus suorittaa sen loppuun ja valtaosa perheistä kertoo olevansa tyytyväisiä saamaansa hoitoon.
Uudessa tutkimuksessa selvisi myös, että pelkkää psykoedukaatiota saaneen kontrolliryhmän lapset sekä heidän vanhempansa raportoivat merkittävää parannusta lapsen ahdistukseen liittyvissä oireissa, päivittäisessä toimintakyvyssä sekä elämänlaadussa kuuden kuukauden seurannassa. Vanhemmat raportoivat myös heidän oman hyvinvointinsa parantuneen merkittävästi.
– Lasten ahdistusoireiden tunnistaminen osana kouluterveydenhuoltoa ja matalan kynnyksen psykoedukaation tarjoaminen voivat tuottaa suuria hyötyjä ahdistuksesta kärsiville lapsille ja heidän perheilleen. Löydökset ovat tärkeitä suunniteltaessa matalan kynnyksen varhaisia interventioita ja palvelusuunnittelua ahdistuksesta kärsiville lapsille, Sourander sanoo.
Lapsuudessa hoitamaton ahdistus ennustaa muita ongelmia aikuisuudessa
Tavallisia ahdistuneisuuden muotoja ovat yksittäiset pelot, ylenmääräinen jännittäminen, menneiden tai tulevien tapahtumien murehtiminen sekä sosiaalisten tilanteiden pelko. Usein ahdistuneisuuteen liittyy myös erilaisia fyysisiä tuntemuksia, kuten kipua, hengenahdistusta tai huimausta.
Arviolta 6–18 prosenttia kouluikäisistä lapsista ja nuorista kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen aiemmissa tutkimuksissa on havaittu ahdistuneisuuden lisääntyneen viime vuosina erityisesti nuorten keskuudessa.
– Ahdistuneisuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti viime vuosikymmenen aikana nuorilla. Ahdistuneisuuden varhainen tunnistaminen ja hoito asettavat yhden tämän hetken suurimmista haasteista mielenterveyspalveluille. Hoitamaton ahdistus lapsuudessa ennustaa masennusta, päihteiden väärinkäyttöä, itsetuhoisia ajatuksia ja muita psykiatrisia häiriöitä aikuisuudessa. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa ja tarjota näyttöön perustuvia hoitomuotoja lapsuusiän ahdistukseen, Sourander päättää.
Tutkimus on julkaistu Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä.
