Ongelmat suomalaisnuorten kehonkuvassa ja syömiskäyttäytymisessä ovat pääosin pysyneet ennallaan tai vähentyneet, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus. Tulokset perustuvat nuorten omaan raportointiin.
Suomalaisten yläkouluikäisten nuorten kokemus omasta kehostaan on muuttunut myönteisemmäksi 20 vuoden tarkasteluvälillä.
– Tyttöjen tyytymättömyys omaan kehoonsa ja toiveet laihemmaksi tulemisesta vähenivät kahdenkymmenen vuoden tarkasteluvälillä. Kaikkiaan tarkasteltuna niiden tyttöjen määrä väheni, jotka kuuluivat eniten oireilevaan ryhmään. Poikien tilanne oli vastaavalla ajalla melko tasainen, kertoo erikoistutkija Kaisa Mishina Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTissä tehdyn tutkimuksen tulokset perustuvat toistuvaan väestöpohjaiseen poikkileikkaustutkimukseen, joka tehtiin Rovaniemen ja Salon alueilla vuosina 1998, 2008, 2014 ja 2018. Kyselytutkimukseen pyydettiin vastaamaan kaikkia 7.- ja 9.-luokkalaisia nuoria kaikista alueiden yläkouluista. Tutkimukseen osallistui noin 1500 yläkouluikäistä nuorta kunakin tutkimusvuonna.
– Positiivista muutosta tyttöjen kehonkuvassa voi osaltaan selittää kehomyönteisyyden lisääntyminen, Mishina pohtii.
Ongelmat syömisessä ja kehonkuvassa koskettavat erityisesti tyttöjä
Huolimatta myönteisistä muutoksista tyttöjen kohdalla, ongelmat kehonkuvassa ja syömiskäyttäytymisessä ovat kuitenkin tyypillisiä ja tytöillä on edelleen merkittävästi enemmän ongelmia kuin pojilla.
– Tulosten mukaan kolme neljästä tytöstä toivoi ainakin joskus olevansa laihempi. Lisäksi tytöistä lähes 70 prosenttia oli ainakin toisinaan tyytymätön kehoonsa ja vastaava luku poikien kohdalla oli hieman alle 40 prosenttia, Mishina kertoo.
Tutkimuksen tulokset perustuvat aikaan ennen koronapandemiaa. Tutkijoiden mukaan pandemia onkin saattanut nostaa merkittävästi syömiskäyttäytymisen ongelmia.
– Tiedetään, että korona lisäsi merkittävästi nuorten psykiatrisia diagnooseja, mukaan lukien syömishäiriödiagnooseja. Myös syömishäiriöihin liittyvät hoitomäärät lisääntyivät. Onkin mahdollista, että nousua syömis- ja kehonkuvaongelmissa nähdään myös valtaväestössä. Olemme parhaillaan tutkimassa professori Andre Souranderin johdolla kyseistä aikaväliä ja sitä, miten nuoret kyseisellä aikajaksolla ovat voineet, Mishina kertoo.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin European Child & Adolescent Psychiatry -lehdessä.
Tutkimus tehtiin INVESTissä, joka on Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva sekä Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus. INVESTin tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
