Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

PET-kuvantaminen voi auttaa ennustamaan MS-taudin etenemistä ja hoitovastetta (Väitös: LL Marcus Sucksdorff, 12.1.2024, neurologia)

LL Marcus Sucksdorffin väitöstutkimuksen perusteella PET-kuvantamista voidaan hyödyntää sekä MS-taudin hoitovasteen arvioimisessa että etenemisen ennustamisessa.  Menetelmää voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa käyttää myös etenevään MS-tautiin kohdennettavan lääkekehityksen biomarkkerina.

Lihavuuskirurgia tuo merkittävän ja pysyvän painonlaskun pitkäaikaisseurannassa (Väitös: LL Sofia Grönroos, 1.12.2023, kirurgia)

Kaksi yleisintä lihavuuskirurgista leikkausta, mahalaukun kavennusleikkaus ja mahalaukun ohitusleikkaus, johtivat tehokkaaseen ja pitkäaikaiseen painonlaskuun kymmenen vuoden seurannassa LL Sofia Grönroosin kirurgian väitöstutkimuksessa. Molemmat leikkaukset paransivat merkittävästi elämänlaatua ja auttoivat parantamaan lihavuuteen liittyviä sairauksia.

Äidin raskaudenaikainen terveys heijastuu lapsen aivokuoren rakenteeseen vielä viisivuotiaana (Väitös: LL Elmo Pulli, 28.10.2023, psykiatria)

Turun yliopistossa tehdyssä psykiatrian väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsen aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin sekä sikiökautisten altisteiden merkitystä aivojen kehitykselle. Lisäksi väitöstutkimus kuvaa alalla yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita.

Naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus voi heikentää lasten ruokavalion laatua ja lisätä ylipainon riskiä (Väitös: FM Saija Tarro, 29.9.2023, kansanterveystiede)

Naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus saattaa heikentää pikkulapsiperheiden ruokavalion laatua sekä lisätä lasten ylipainon riskiä. Lisäksi vanhempien minäpystyvyys näyttäisi olevan yksi tärkeä tekijä lasten ruokatottumusten kehittymisessä, selviää Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa. Tutkimus tuo uutta tietoa yksilöllisistä, vanhemmuuteen ja asuinympäristöön liittyvistä tekijöistä lasten ruokailutottumusten taustalla.

Muistisairauden kehittyminen on yleistä lonkkamurtumapotilailla (Väitös: EL Roope Jaatinen, 8.9.2023, geriatria)

Lähes neljäsosalla lonkkamurtumapotilaista todettiin muistisairaus uutena diagnoosina leikkauksen jälkeisen kahden vuoden seurannan aikana, toteaa EL Roope Jaatinen väitöskirjassaan. Sairaalahoidon aikainen akuutti sekavuustila ja vajaaravitsemus olivat yhteydessä muistisairauden kehittymiseen.

Huonosti nukkuvat vanhemmat raportoivat lapsillaan enemmän univaikeuksia (Väitös: LL Hanni Rönnlund, 1.9.2023, lastentautioppi)

Huonosti nukkuvat vanhemmat kokevat lapsellaan enemmän univaikeuksia kuin hyvin nukkuvat vanhemmat, osoittaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Hanni Rönnlundin väitös. Lisäksi lapsen aamuvirkkuus suojaa vanhemman unenlaatua vuoden seurannassa. Vanhemman oma huono uni ei ennustanut lapsen univaikeuksia.

Äidin vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus suojaa lapsen varhaista kehitystä (Väitös: PsM Eeva Holmberg, 16.6.2023, psykologia)

Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus on suojaava tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, ilmenee psykologian maisteri Eeva Holmbergin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkija havaitsi, että mikäli äidin tuottamat kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeet vuorovaikutuksessa vauvan kanssa olivat ennustettavia, se oli yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin varhaislapsuudessa.

Raskauspahoinvoinnin luokittelua voidaan parantaa tiiviillä arviointityökalulla (Väitös: LL Linda Laitinen, 9.6.2023, synnytys- ja naistentautioppi)

Suomalaisten odottajien raskauspahoinvoinnin oireiden voimakkuus on useimmiten keskivaikeaa, ilmenee lääketieteen lisensiaatti Linda Laitisen väitöstutkimuksessa. Laitinen tarkasteli tutkimuksessaan raskauspahoinvoinnin vaikeusasteen luokittelua varten kehitetyn kyselymittarin käytettävyyttä arviointiin. Vastaavaa työkalua ei ole aiemmin ollut käytössä Suomessa.