Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla ovat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriödiagnoosi myöhemmällä iällä. LL Tiia Ståhlberg havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on kasvanut vuosina 1998–2012.

Pikkukeskosten eloonjäämisennuste on parantunut, mutta pikkukeskosilla on edelleen täysaikaisia lapsia suurempi riski poikkeavalle pitkäaikaiskehitykselle. LL Karoliina Uusitalo osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että kahden vuoden kehitysiässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulokset ovat yhteydessä pikkukeskosena syntyneiden lasten yleiseen älykkyyteen vielä 11 vuoden iässä. Lisäksi havaittiin, että 11 vuoden iässä pikkukeskosilla motoriikan kehityshäiriö oli yhteydessä merkittävästi matalampaan älykkyysosamäärän ja heikommaksi koettuun elämänlaatuun.

Varhainen kannabiksen käyttö on yhteydessä suurempaan riskiin sairaalahoitoa vaativaan tahalliseen itsensä vahingoittamiseen, masennusoireyhtymään ja ahdistuneisuushäiriöihin myöhemmin elämässä. Lisäksi kannabiksen käyttö heikentää mielenterveydellistä ennustetta erityisesti niillä nuorilla, joilla on myös lieviä psykoosin kaltaisia kokemuksia. Löydökset käyvät ilmi Alexander Denissoffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpä, ja sen esiintyvyys kasvaa jatkuvasti. Arvioidaan, että joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu siihen elinaikanaan. Valtaosalle potilaista tehdään leikkaus, ja erityisesti silloin, kun potilaan koko rinta on poistettava, leikkaukseen liittyy merkittävä komplikaatioriski. LL, FM Anselm Tamminen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan rinnan poistoleikkauksen turvallisuutta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tulokset osoittivat, että leikkaushoito on Turussa korkeatasoista. 

Väestön ikääntyessä on tärkeää tunnistaa ne iäkkäät, joilla on suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. LL Anna Viljanen osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että itsearviointiin perustuvat mittarit auttavat tunnistamaan nämä iäkkäät ja siten kohdentamaan palvelut tarkemmin.

Pitkittynyt yskä ja hengenahdistus ovat tavallisia lääkäriin hakeutumisen syitä. Joskus näiden oireiden taustalla voi olla harvinainen ja etenevä keuhkoja arpeuttava sairaus – keuhkofibroosi. LL Jaana Kaunisto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan idiopaattisen keuhkofibroosin esiintyvyyttä, diagnostiikkaa, hoitoa ja ennustetta Suomessa kansallista FinnishIPF-aineistoa hyödyntäen.

Fysiikan alan väitöstutkimus osoitti, että nykyaikaiset magneettikuvauslaitteet ovat riittävän tarkkoja sädehoidon suunnittelukuvantamiseen aivojen alueella. Magneettikuvapohjaisten menetelmien avulla aivojen alueen sädehoidon suunnittelussa voitaisiin luopua röntgensäteilyä hyödyntävästä tietokonetomografiasta.

Sydänläppien bakteeritulehdus on vakava, useita komplikaatioita eri puolilla kehoa aiheuttava sairaus, johon sairastuneiden kuolleisuus on korkea. LL Elina Ahtelan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei taudin kuolleisuus ole vähentynyt. 

Vanhemmat raportoivat maahanmuuttotaustaisilla lapsilla runsaasti psykiatrisia oireita LL Heidi Parviaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Vastaanottokeskuksen tilat olivat merkityksellisiä turvapaikanhakijoiden vanhemmuudelle. Tilat sekä estivät että edistivät vanhemmuuden toteuttamista. 

Krooninen munuaistauti on hiljainen tappaja. Sitä sairastavat ovat usein oireettomia tai vähäoireisia ja silti suuressa kuolleisuusriskissä. Lisäksi näiden potilaiden elämänlaatu on huonompi kuin muilla. LL Markus Hakamäki löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan yhteyden kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaadun ja verikokeista mitattavien sydänmerkkiaineiden ja sydämen ultraäänilöydösten välillä. Elämänlaadulla oli yhteys myös potilaiden kuolleisuuteen.