Kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaatu on yhteydessä sydänmerkkiaineisiin, sydämen ultraäänilöydöksiin ja kuolleisuuteen (Väitös: LL Markus Hakamäki, 16.12.2022, sisätautioppi)
Krooninen munuaistauti on hiljainen tappaja. Sitä sairastavat ovat usein oireettomia tai vähäoireisia ja silti suuressa kuolleisuusriskissä. Lisäksi näiden potilaiden elämänlaatu on huonompi kuin muilla. LL Markus Hakamäki löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan yhteyden kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaadun ja verikokeista mitattavien sydänmerkkiaineiden ja sydämen ultraäänilöydösten välillä. Elämänlaadulla oli yhteys myös potilaiden kuolleisuuteen.
Krooninen munuaistauti on yleinen sairaus, joka koskettaa noin 10 prosenttia suomalaisista. Se vaikuttaa potilaiden elämänlaatua huonontavasti ja siihen liittyy selvästi kasvanut riski sydän- ja verisuonisairauksiin.
Markus Hakamäki tutki seurantatutkimuksessa vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden elämänlaatua ja sen yhteyttä sydämen toiminnan merkkiaineisiin ja kuolleisuuteen. Hän löysi yhteyden sydäninfarktin ja sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa ja seurannassa yleisesti käytettyjen merkkiaineiden, troponiini T:n ja proBNP:n, sekä elämänlaadun välillä.
– Kohonneet sydänmerkkiainepitoisuudet ovat yleisiä munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Tutkimuksessani huonompi elämänlaatu liittyi näiden merkkiaineiden korkeampiin pitoisuuksiin. Yhteys löytyi myös sydämen vasemman kammion toimintaa ultraäänitutkimuksessa kuvaavan pitkittäissupistuvuuden (GLS) ja elämänlaadun välillä. Parempi supistuvuus oli yhteydessä parempaan elämänlaatuun, Hakamäki kertoo.
– Tutkimus vahvisti aiemman havainnon, että huonompi elämänlaatu on yhteydessä vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuuteen, Hakamäki lisää.
Munuaissiirto parantaa elämänlaatua
Tutkimuksessa seurattiin potilaiden elämänlaatua munuaistaudin edetessä dialyysiä ja munuaisensiirtoa vaativaksi. Munuaisensiirto paransi elämänlaatua, ja siirron saaneiden elämänlaatu oli parempi kuin dialyysihoidossa olevien. Erityisesti munuaistaudin vaikutuksia elämänlaatuun mittaavat osa-alueet paranivat munuaissiirron saaneilla.
Verikokeiden ja ultraäänitutkimusten lisäksi tutkimuspotilaille tehtiin aortan kalkkisuuden arvioimiseksi röntgenkuvaus ja suorituskyvyn arvioimiseksi rasituskoe. Huono suorituskyky rasituskokeessa, aortan kalkkisuus, sydämen diastolisen toiminnan mittari (E/e’) ultraäänitutkimuksessa ja edellä mainitut sydänmerkkiaineet sekä veren alentunut albumiini-proteiinin pitoisuus ennustivat potilaiden kuolleisuutta.
Eteisvärinän esiintyvyys ja ilmaantuvuus edennyttä kroonista munuaistautia sairastavilla tutkimuspotilailla oli suurta. Eteisvärinän ilmaantuvuus oli yhteydessä ultraäänitutkimuksessa todettuun sydämen vasemman eteisen suurentuneeseen tilavuuteen ja kohonneeseen troponiini T -pitoisuuteen. Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö ja siihen liittyy mm. kasvanut aivohalvausriski.
– Tutkimustulosten perusteella potilaat pystyvät elämänlaatuaan arvioidessaan antamaan arvion myös tautinsa ennusteesta. Tutkimus osoitti yhteyden sydäntutkimusten tulosten ja elämänlaadun välillä, mikä voi puolestaan selittää elämänlaadun yhteyttä kuolleisuuteen. Tutkimuksessa löytyi eteisvärinää ja kuolleisuutta vaikeaa kroonista munuaistautia sairastavilla ennustavia ja niihin liittyviä tekijöitä. Löytö voi auttaa potilaiden riskiarvioinnissa ja hoitojen räätälöimisessä yksilöllisesti, summaa Hakamäki.
***
LL Markus Hakamäki esittää väitöskirjansa ”Quality of Life, Cardiovascular Disease and Mortality in Advanced Chronic Kidney Disease ” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.12.2022 klo 12. (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku)
Väitöstä voi seurata myös etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori Patrik Finne (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Kaj Metsärinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
