Pikkukeskosuus vaikuttaa kehitykseen ja aivojen toimintaan vielä varhaisnuoruudessa (Väitös: LL Karoliina Uusitalo, lastenneurologia, 21.4.2023)
Pikkukeskosten eloonjäämisennuste on parantunut, mutta pikkukeskosilla on edelleen täysaikaisia lapsia suurempi riski poikkeavalle pitkäaikaiskehitykselle. LL Karoliina Uusitalo osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että kahden vuoden kehitysiässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulokset ovat yhteydessä pikkukeskosena syntyneiden lasten yleiseen älykkyyteen vielä 11 vuoden iässä. Lisäksi havaittiin, että 11 vuoden iässä pikkukeskosilla motoriikan kehityshäiriö oli yhteydessä merkittävästi matalampaan älykkyysosamäärän ja heikommaksi koettuun elämänlaatuun.
Pikkukeskosuudella tarkoitetaan syntymää ennen raskausviikkoa 32 tai alle 1 500 gramman syntymäpainoa. Suomessa 2010-luvulla pikkukeskosena syntyneistä lapsista 90 prosenttia selviää hengissä. Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla on kuitenkin edelleen täysaikaisena syntyneitä lapsia suurempi riski kehittyvien aivojen vaurioitumiselle ja poikkeavalle neurologiselle kehitykselle kuten vaikealle liikuntavammalle eli CP-vammalle.
Karoliina Uusitalo selvitti väitöstutkimuksessaan pikkukeskosena syntyneiden lasten pitkäaikaiskehitystä, mm. motorista ja kognitiivista kehitystä 11 vuoden iässä sekä sitä, onko kahden vuoden iässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulos yhteydessä kokonaiskehitykseen vielä 11 vuoden iässä. Väitöstutkimus oli osa moniammatillista PIPARI-tutkimusta, jossa on seurattu vuosina 2001–2006 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa pikkukeskosena syntyneitä lapsia syntymästä nuoruusikään.
Tutkimukseen osallistuneista 174 pikkukeskosesta 5 prosentilla oli CP-vamma, 11 prosentilla CP-vammaa lievempi motoriikan kehityshäiriö ja 8 prosentilla merkittävä kognitiivinen poikkeavuus 11 vuoden iässä.
– Havaitsimme, että motorisen kehityksen häiriöt ovat väestötasoa yleisempiä 11-vuotiailla pikkukeskosena syntyneillä lapsilla. Nämä motorisen kehityksen häiriöt ovat yhteydessä heikompaan kognitiiviseen kehitykseen ja heikommaksi koettuun elämänlaatuun. Lisäksi kahden vuoden iässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulokset olivat yhteydessä yleiseen älykkyyteen vielä 11 vuoden iässä.
– Samanaikaisesti oli kuitenkin ilahduttava havaita, että valtaosa pikkukeskosena syntyneistä oli kehittynyt ikätasoisesti ja koki terveyteen liittyvän elämänlaatunsa hyväksi, Uusitalo kertoo.
Pikkukeskosuus vaikuttaa aivojen toimintaan vielä 13 vuoden iässä
Osana väitöstutkimustaan Uusitalo selvitti myös hienomotorisia taitoja ja hienomotorisen toiminnan aikaisen aivoaktivaation eroja pikkukeskosena syntyneillä ja täysaikaisena syntyneillä nuorilla.
– Hienomotorisissa taidoissa ei havaittu ryhmätason eroja pikkukeskosena syntyneiden ja täysaikaisena syntyneiden 13-vuotiaiden nuorten välillä. Aivojen toiminnallisessa magneettikuvantamisessa sen sijaan havaittiin, että käsien hienomotoristen liikkeiden aikainen aivoaktivaatio oli tietyillä aivoalueilla voimakkaampaa pikkukeskosena syntyneillä kuin täysaikaisena syntyneillä nuorilla. Pikkukeskosuus näyttää siis vaikuttavan aivojen toimintaan vielä nuoruusiässäkin, Uusitalo kertoo.
– Pikkukeskosten kasvun ja kehityksen seurannassa keskeistä on tiedostaa lisääntynyt riski kehityksellisille haasteille ja tunnistaa ne sekä tukea ja kuntouttaa oikea-aikaisesti. Näin varmistetaan mahdollisimman hyvä toimintakyky ja elämänlaatu, Uusitalo summaa.
***
LL Karoliina Uusitalo esittää väitöskirjansa ”Neurodevelopment and functional brain MRI findings in early adolescence in children born very preterm – PIPARI Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.4.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Eero Kajantie (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Parkkola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenneurologia.
Väittelijän yhteystiedot: kamaah@utu.fi
