Ennenaikainen syntymä altistaa aivojen aktivoitumisen muutoksille (Väitös: LL Katri Lahti, 17.12.2021, lastenneurologia)
Pienipainoisina tai hyvin ennenaikaisena syntyneiden nuorten aivojen lepotilan aikainen toiminta eroaa täysiaikaisena syntyneistä verrokeista, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tutkimuksessa tutkittiin laskennallisten aivojen magneettikuvantamismenetelmien käyttöä pikkukeskosena syntyneillä nuorilla ja heidän täysiaikaisina syntyneillä verrokeillaan.
Pikkukeskosella tarkoitetaan ennen raskausviikkoa 32 tai alle 1 500 gramman painoisena syntyvää lasta. Pikkukeskosten ennuste kuolleisuuden ja vaikean vammautumisen osalta on parantunut, mutta heillä on edelleen kohonnut riski eriasteisiin neurologisiin ja neuropsykiatrisiin häiriöihin.
– Riski on kohonnut myös niillä lapsilla ja nuorilla, joilla ei aivojen rakenteellisessa magneettikuvantamisessa nähdä poikkeavia löydöksiä, kertoo LL Katri Lahti.
Lahti tutki lastenneurologian alan väitöskirjassaan aivojen magneettikuvantamismenetelmiä, jotka perustuvat laskennallisiin mittauksiin. Diffuusiopainotteisella kuvantamisella pyrittiin mallintamaan aivojen valkean aineen radastoja. Mittaukset tehtiin lasketun ajan kohdalla otetuista kuvista ja niillä havaittiin olevan yhteys motoriseen kehitykseen 11 vuoden iässä.
– 13-vuotiailta otettujen aivojen lepotilan toiminnallisen magneettikuvantamisen mittauksien havaittiin eroavan verrokeista ja muistuttavan muissa tutkimuksissa aiemmin kuvattua Aspergerin oireyhtymän diagnoosin saaneiden nuorten aivojen aktivaatiota. Entisten pikkukeskosten aivojen havaittiin olevan kuvantamisen aikana vähemmän aktiivisia kuin verrokkien, Lahti kertoo.
Väitöskirjassaan Lahti tutki lisäksi magneettikuvantamiseen liittyvän teknisen korjauksen vaikutusta aivojen magneettikuvista saatuihin mittaustuloksiin nuorisoikäisillä.
Väitöstutkimus on osa kattavaa pitkittäisseurantatutkimusta Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään (PIPARI). Tutkimus käynnistyi vuonna 2001 ja siinä seurataan 478 lapsen (232 pikkukeskosta, 246 täysiaikaista verrokkia) kehitystä. Katri Lahden väitöstutkimuksessa mukana olivat 2004–2006 syntyneet entiset pikkukeskoset ja 2003–2004 syntyneet verrokit 11- ja 13-vuotiaina.
***
LL Katri Lahti esittää väitöskirjansa ”Diffusion-Weighted and Functional Magnetic Resonance Imaging of the Brain in Preterm and Term-Born Adolescents” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Salitilaisuuteen saapuvalta yleisöltä edellytetään koronatodistuksen esittämistä. Todistus edellytetään 16 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä, jotka eivät ole yliopiston henkilökuntaa tai opiskelijoita.
Väitöstä on mahdollista seurata etäyhteyden välityksellä.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Mervi Könönen (Kuopion yliopisto) ja kustoksena professori Liisa Lehtonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenneurologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: kaalah@utu.fi
