Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kyynärlisäkkeen murtumien leikkaushoitoon liittyy paljon komplikaatioita ja uusintaleikkauksia – iäkkäiden hoitolinja kallistumassa konservatiiviseen (Väitös: LL Ida Rantalaiho, 18.11.2022, ortopedia ja traumatologia)

Kyynärlisäkkeen murtuman tavallinen hoito on kiinnitys leikkauksessa. Leikkaushoitoon liittyy kuitenkin merkittävä riski sekä komplikaatioille että uusintaleikkauksille. Konservatiivisella eli ei-leikkauksellisella hoidolla voidaan todennäköisesti saavuttaa yhtä hyvä toiminnallinen tulos sekä kivuttomuus iäkkäillä potilailla, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Vuonna 2020 aloitetussa kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa Scandinavian Olecranon Research in the Elderly (SCORE) selvitetään konservatiivisen hoidon vaikutusta iäkkäisiin.

Tutkimuksessa kehitettiin uudenlainen tapa tunnistaa sädehoidolle huonosti reagoivat potilaat (Väitös: LL Johannes Routila, 21.10.2022, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi)

LL Johannes Routilan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa todettiin kantasolutekijä OCT4:n ilmentymisen olevan yhteydessä pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomien sädehoitovasteeseen. Uusien kasvainmerkkiaineiden avulla voitaisiin valikoida pään ja kaulan alueen syöpien tehokas hoito ja välttää hoitoon liittyviä haittavaikutuksia.

Lapsuuden ja nuoruuden aikaisilla sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä on yhteys sydämen toimintaan ja rakenteeseen varhaisessa keski-iässä (Väitös: LL Jarkko Heiskanen, 21.10.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Jarkko Heiskanen osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan, että jo lapsuuden ja nuoruuden aikaisessa seurannassa mitatut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät ovat yhteydessä sydämen heikompaan toimintaan ja sydämen epäsuotuisiin rakennemuutoksiin keski-iässä. Tutkimuksessa havaittuja riskitekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen fyysinen aktiivisuus ja kohonnut kehon rasvapitoisuus.

Metalli-metalliliukuparisten lonkan tekonivelten seurantaa on turvallista harventaa (Väitös: LL Sakari Pietiläinen, 21.10.2022, ortopedia ja traumatologia)

Metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten seuranta-aikaväliä on turvallista pidentää terveydenhuollon resurssien käytön optimoimiseksi. LL Sakari Pietiläinen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yleisesti käytössä olleiden metalli-metalliliukuparisten lonkan kokotekonivelten pitkäaikaistulokset. Tutkimuksen erityishuomio oli kokoveren kromi- ja koboltti-ionien toistomittauksissa.

Tyypin 2 diabeteksen esiasteisiin liittyvät tilat lisäävät muistin heikentymisen riskiä (Väitös: LL Sini Toppala, 14.10.2022, geriatria)

Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ovat yleisiä ylipainon lisääntyessä. Myös muistivaikeudet ja -sairaudet ovat yhä tavallisempia väestön ikääntyessä. Lääketieteen lisensiaatti Sini Toppalan väitöskirjatutkimus selvitti glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden, tiedonkäsittelytoimintojen laskun ja Alzheimerin taudille tyypillisten aivojen kuvantamismuutosten välisiä yhteyksiä.

Ensihoitajan tekemä hoidon tarpeen arvio ja päätös potilaan kuljettamatta jättämisestä on potilasturvallista – Menettely vähentää päivystysten ruuhkautumista (Väitös: TtM Jani Paulin, 7.10.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Ensihoidon ja päivystysten lisääntyneet potilasmäärät ja epätarkoituksenmukaiset päivystyskäynnit on tunnistettu laajasti. Ensihoitajien tekemän hoidon tarpeen arvion ja annetun hoidon jälkeen noin 40 prosenttia potilaista ei tarvitse välitöntä ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon. TtM Jani Paulin tutki väitöskirjassaan menettelyn potilasturvallisuutta. Tulokset osoittavat, että ensihoitajien tekemä arvio potilaan kuljetustarpeesta on potilasturvallista ja järkevää resurssien käyttämistä, ja menettely vähentää merkittävästi päivystysten ruuhkautumista.

Meluhaittaa ei pitäisi arvioida pelkästään desibeleissä – Tutkimus suosittaa melusäännösten uudistamista (Väitös: MSc David Oliva, 16.9.2022, lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka)

David Olivan väitöstutkimus osoitti, että nykyiset säännökset eivät suojele ihmisiä melulta. Säännökset, jotka asettavat rajoja toimistojen taustameluun, naapureiden aiheuttamaan asuinmeluun ja asuntoihin kantautuvaan liikenteen meluun, tulisi päivittää. Näissä tulisi ottaa huomioon subjektiivinen häiritsevyyskokemus, eikä äänenvoimakkuus, kuten tällä hetkellä tehdään.

Uni ja anestesia avaavat ikkunan ihmisen tietoisuuteen (Väitös: LL Annalotta Scheinin, 9.9.2022, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Nukutus tai luonnollinen uni ei sammuta tietoisuutta kokonaan. Annalotta Scheininin väitöstutkimuksessa tutkittiin, mitä aivoissa tapahtuu, kun tietoisuus ympäröivästä maailmasta ja itsestä katoaa yleisanestesian ja luonnollisen unen aikana. Tutkimuksissa todettiin, että uni ja anestesia vaikuttavat ihmisen tajunnantilaan ja aivotoiminnan vaimenemiseen yllättävän samalla tavalla. Unennäkö on tavallista myös anestesian aikana, ja jopa kielellinen prosessointi on mahdollista, vaikka henkilö on kytkeytynyt irti ympäristöstään.

Toistuva päänsärky heikentää elämänlaatua ja työkykyä, mutta ei aiheuta työkyvyttömyyttä (Väitös: LL Kirsi Malmberg-Ceder, 2.9.2022, neurologia)

Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu ja päänsärky ovat erittäin yleisiä suomalaisilla kunta-alalla työskentelevillä naisilla. Kipuoireet heikentävät työkykyä ja elämänlaatua. Tuki- ja liikuntaelinkipua kokevilla naisilla työhyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin enemmän psykososiaaliset tekijät kuin kipu itsessään. Suuri osa toistuvasta päänsärystä kärsivistä kunta-alan työntekijöistä työskentelee kipuoireista huolimatta, selviää LL Kirsi Malmberg-Cederin väitöstutkimuksessa.

Mustatumakkeella on oletettua tärkeämpi rooli Parkinsonin tautia sairastavien masennuksessa (Väitös: LL Laura Saari, 2.9.2022, kliiniset neurotieteet)

Aivojen sisäosien mustatumakkeen solujen vähentyminen on keskeinen syy Parkinsonin tautia sairastavien masennukselle. Laura Saari selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa mustatumakkeen solumäärien yhteyttä aivojen kuvantamistutkimuksiin ja Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden oireisiin.