Lapsuuden ja nuoruuden aikaisilla sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä on yhteys sydämen toimintaan ja rakenteeseen varhaisessa keski-iässä (Väitös: LL Jarkko Heiskanen, 21.10.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydän ei kykene pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti. Sairaus kehittyy usein sydän- ja verisuonisairauksien tai elämäntapasairauksien seurauksena. Jopa viidesosa Suomen väestöstä sairastuu sydämen vajaatoimintaan elämänsä aikana, ja väestön ikääntyessä on oletettavissa, että sairauden esiintyvyys kasvaa. Sydämen vajaatoiminnan riskitekijöiden tunteminen antaa mahdollisuuden puuttua sairauden esiintyvyyteen ja edistää sen ennaltaehkäisyä.

LL Jarkko Heiskanen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että lapsuuden ja nuoruuden aikainen fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä parempaan diastoliseen toimintaan varhaisessa keski-iässä. Kehon kohonnutta rasvapitoisuutta arvioivat mittarit olivat tutkimuksen mukaan yhteydessä diastolisen toiminnan heikkenemiseen ja sydämen vasemman kammion massan kasvuun. Kokonaisuudessaan useamman riskitekijän kertyminen lapsuudessa ja nuoruudessa oli yhteydessä heikompaan diastoliseen toimintaan.

Muutokset sydämen diastolisessa toiminnassa ja rakenteessa ovat aiempien tutkimusten perusteella yhteydessä sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen, joka aiheuttaa merkittävää sairastavuutta ja kuolleisuutta iäkkäillä.

– Selvitin tutkimuksessani myös aikuisuuden aikaisia riskitekijöitä diastolisen toiminnan heikkenemiselle. Aikuisuuden elämäntapariskitekijöistä korkeampi systolinen verenpaine, ikä, suurempi vyötärönympärys ja tupakointi olivat yhteydessä heikompaan diastoliseen toimintaan, Heiskanen kertoo.

Heiskasen väitöstutkimus lisää ymmärrystä diastolisen toiminnan heikkenemisestä ja vasemman kammion rakennemuutoksista. Erityisen oleellista tutkimuksen tuloksissa on se, että lapsuuden aikaisten riskitekijöiden kertymisen vaikutus on havaittavissa aikuisuudessa. Tutkimuksensa tulosten pohjalta Heiskanen korostaa, että elämäntapoihin kohdistuva ennaltaehkäisy ja riskitekijöihin puuttuminen on merkittävää jo lapsuudessa.

– Havaituista riskitekijöistä valtaosa on asioita, johon yksilö voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Jos tutkimuksen havainnot ovat syy-seuraussuhteessa, voidaan jo lapsuuden elämäntapoihin vaikuttamalla ehkäistä sydämen toiminnan ja rakenteen muutoksia keski-ikäisillä, Heiskanen sanoo.

Heiskasen väitöskirjatutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa valtakunnallista LASERI-tutkimusta, jossa on seurattu sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä vuodesta 1980 alkaen. Vuonna 2011 34–49-vuotiaille tutkittaville tehtiin sydämen ultraäänitutkimus, jossa arvioitiin sydämen rakennetta ja toimintaa. Heiskanen hyödynsi väitöskirjatutkimuksessaan lapsuuden- ja nuoruuden aikaista kattavaa riskitekijöiden seurantaa, ja tutki sen yhteyksiä varhaisessa keski-iässä tehtyyn sydämen ultraäänitutkimuksen muuttujiin.

***

LL Jarkko Heiskanen esittää väitöskirjansa ”Left ventricular structure and function – Associations with cardiovascular risk factors from childhood to adulthood. The Cardiovascular Risk in the Young Finns Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.10.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

> Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä

Vastaväittäjänä toimii professori Ari Palomäki (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Olli Raitakari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: jsheis@utu.fi