Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

LL Juuso Hakalan väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten vähäinen fyysinen aktiivisuus, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja ylipaino, ovat yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintaan jo lapsuudesta alkaen. Yli 30 vuoden seuranta-aikana sekä yksittäiset riskitekijät että niiden kasautuminen lapsuudesta alkaen olivat yhteydessä keski-iän heikkoihin kognitiivisiin toimintoihin muistissa ja oppimisessa, visuaalisen tiedon käsittelykyvyssä, työmuistissa sekä reaktioajassa.

Joonatan Palmun Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus tukee käsitystä siitä, että verenpaineen ja suolistobakteerien välillä on yhteys. Tutkimuksen perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, mikä yhteyden kansanterveydellinen merkitys tulee olemaan.

Lasten ihomelanoomat poikkeavat teini-ikäisten ja aikuisten melanoomista usein ulkonäöltään, histopatologiselta alatyypiltään sekä ennusteeltaan, selviää Emma Rousin kirurgian alan väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa lasten ja teini-ikäisten melanoomien havaittiin poikkeavan aikuisten melanoomista myös BRAFV600E-, ALK- ja PD-L1-positiivisuudeltaan, ja heillä todettiin aikuisia useammin Spitzoidin alatyypin melanoomia. Vaikka ihomelanooma on lapsilla ja nuorilla harvinainen syöpäsairaus, Rousin tutkimuksessa sen esiintyvyyden todettiin noin nelinkertaistuneen vuosina 1990-2014.

TtM Raija Lietzén osoitti kansanterveystieteen väitöskirjassaan, että lapsuuden ja aikuisiän kuormittavat elämäntapahtumat lisäävät riskiä sairastua astmaan ja astmaoireiluun.

LL Katariina Kuutti tutki väitöskirjassaan uusia menetelmiä MS-taudin ennusteen arvioimiseen sekä eri lääkehoitojen vaikutusta taudin etenemiseen. Tutkimuksessa todettiin, että varhain aloitettu tehokas lääkehoito parantaa MS-taudin ennustetta. Aivojen tilavuuden mittaaminen magneettikuvista sekä verestä mitattava neurofilamentti ovat potentiaalisia tulevaisuuden työkaluja optimaalisen lääkehoidon valinnassa.

Päihteiden käyttö on erilaista venäläis-, somalialais- ja kurdilaistaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna, selviää LL Essi Salaman väitöstutkimuksessa. Myös päihteiden käytön riskitekijät kuvautuivat eri väestöryhmillä osittain erilaisina. Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa. Syrjinnän ja päihteiden käytön yhteys osoittaa, että syrjintä on merkittävä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Rasvakudosten toiminta on häiriintynyt ylipainoisilla henkilöillä. Väitöstutkimuksessaan FM Teemu Saari tutki lihavuuden vaikutuksia ruskean ja valkoisen rasvan rasvahappoaineenvaihduntaan ja verenkiertoon. Tutkimus osoitti, että lihavuus vähentää ruskean rasvan rasvahappoaineenvaihduntaa kylmässä ja huoneenlämmössä. Lisäksi Saari havaitsi tutkimuksessaan ruskean rasvan verenvirtauksen lisääntyvän ruokailun jälkeen.

LL Minna Laukkavirran väitöskirjassa kuvattiin Suomessa tapahtuneita verisuonikirurgiaan liittyviä potilasvahinkoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vahinkojen seuraukset potilaille ja arvioitiin, olisivatko potilasvahingot olleet ehkäistävissä. Tutkimuksessa arvioitiin, että lähes 90 prosenttia verisuonikirurgian potilasvahingoista olisi ollut estettävissä, jos potilasta hoidettaessa olisi toimittu toisin.

Tuomas Paana osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että sydänperäisen troponiinin nousu liittyy maratonjuoksijoilla ja eteisvärinäpotilailla harvoin sydäninfarktiin.

Lihavuuden riskitekijät ja impulsiivinen syöminen ovat yhteydessä aivojen mielihyväjärjestelmän toiminnan muutoksiin, selviää tutkijalääkäri Tatu Kantosen väitöstutkimuksesta.