Lasten ja nuorten ihomelanooman esiintyvyys nelinkertaistui vuosina 1990-2014 (Väitös: LL, MSc Emma Rousi, 3.6.2022, kirurgia)
Lasten ihomelanoomat poikkeavat teini-ikäisten ja aikuisten melanoomista usein ulkonäöltään, histopatologiselta alatyypiltään sekä ennusteeltaan, selviää Emma Rousin kirurgian alan väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa lasten ja teini-ikäisten melanoomien havaittiin poikkeavan aikuisten melanoomista myös BRAFV600E-, ALK- ja PD-L1-positiivisuudeltaan, ja heillä todettiin aikuisia useammin Spitzoidin alatyypin melanoomia. Vaikka ihomelanooma on lapsilla ja nuorilla harvinainen syöpäsairaus, Rousin tutkimuksessa sen esiintyvyyden todettiin noin nelinkertaistuneen vuosina 1990-2014.
Emma Rousi tutki väitöstutkimuksessaan lasten, teini-ikäisten ja nuorten aikuisten ihomelanooman esiintyvyyttä, hoitoa ja ennustetta Suomessa vuosina 1990-2014. Tutkimuksessa tarkasteltiin kyseisenä ajanjaksona diagnosoitujen 0–19-vuotiaiden ihomelanoomapotilaiden tietoja Suomen syöpärekisteristä, ja potilaiden kasvainten sekä etäpesäkkeiden kudosnäytteet analysoitiin uudelleen.
Tutkimuksessa havaittiin ihomelanooman esiintyvyyden nousseen tutkimusjaksolla yli nelinkertaiseksi. Vuosina 1990-1993 ihomelanoomaa esiintyi 0-19-vuotiailla 1,4 tapausta miljoonaa suomalaista kohden ja vuosina 2010-2014 tapausten määrä oli noussut samassa ikäryhmässä 5,8:aan miljoonaa suomalaista kohden.
Tutkimuksessa selvisi myös, että nuorilla potilailla Spitzoidien kasvainten osuus oli suurempi kuin aikuisilla. Näiden usein vaikeatulkintaisten kasvainten diagnostiikka voi olla haastavaa. Lapsilla ja teini-ikäisillä melanoomat olivat aikuisten melanoomia useammin vaaleita ja ihosta koholla olevia kasvaimia, mutta myös tyypillisiä tummia ihomuutoksia todettiin.
Lasten ja teini-ikäisten ihomelanoomat poikkesivat aikuisten melanoomista myös BRAFV600E-, ALK- ja PD-L1-positiivisuudeltaan. Pienillä lapsilla BRAFV600E-mutatoituneita melanoomia ei todettu, mutta teini-ikäisillä näiden osuus oli samaa luokkaa kuin aikuisilla. ALK-mutaatioita tavattiin Spitzoideissa kasvaimissa. Vain yhdellä nuorella potilaalla havaittiin PD-L1-positiivisuutta kasvaimessaan.
Lasten ihomelanooman ennuste on aikuisten ennustetta parempi huolimatta suuremmasta määrästä vartijaimusolmukkeeseen edenneitä tapauksia.
– Tähän todennäköisesti vaikuttaa Spitzoidien melanoomien suurempi osuus, sillä epätyypillisten Spitzoidien kasvainten on aiemmissa tutkimuksissa havaittu usein etenevän vartijaimusolmukkeeseen vaikuttamatta silti potilaiden ennusteeseen. Spitzoidien kasvainten tulkinta voi olla hyvinkin haastavaa, eikä sopivia biomarkkereita hyvän- ja pahanlaatuisten kasvainten erotusdiagnostiikkaan ole tarjolla, Rousi kertoo.
Aurinkoaltistuksen ja ihon palamisen erityisesti lapsuudessa tiedetään lisäävän ihomelanooman riskiä aikuisiällä. Aurinkoaltistuksen rooli lapsena sairastetussa melanoomassa on tästä huolimatta epäselvä.
– Teini-ikäisillä UV-säteilyn vaikutus voi olla merkittävämpi tekijä melanooman synnyssä, kun taas pienillä lapsilla taustalla voi olla muitakin syitä. Nuorena aikuisena ihomelanoomaan sairastuneilla havaitsimme taustalla muitakin mahdollisia tekijöitä, kuten syöpäalttiutta tai immuunijärjestelmän poikkeamaa. Nämä ovat myös mielenkiintoisia aiheita jatkotutkimuksia varten, pohtii Rousi.
***
LL, MSc Emma Rousi esittää väitöskirjansa ”Melanoma in Children, Adolescents and Young Adults” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.6.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
> Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä toimii professori Virve Koljonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Ilkka Koskivuo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: emmrou@utu.fi
