Aiempaa herkemmät testausmenetelmät luovat haasteita sydäninfarktin tunnistamiseen (Väitös: LL Tuomas Paana, 20.5.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)
Tuomas Paana osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että sydänperäisen troponiinin nousu liittyy maratonjuoksijoilla ja eteisvärinäpotilailla harvoin sydäninfarktiin.
Tuomas Paanan väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että sydänperäisen troponiinin pitoisuuksien nousua havaitaan niin normaalissa rasitustilanteessa kuin sairauksienkin yhteydessä. Aiempaa herkemmät testausmenetelmät vaikeuttavat kliinikoiden työtä entisestään ja aiheuttavat haasteita sydäninfarktin diagnostiikassa.
Troponiini on lihassoluissa oleva valkuaisaine. Nykyaikaisessa diagnostiikassa sydänperäisellä troponiininilla on tärkeä rooli sydäninfarktin toteamisessa. Nykyisillä testeillä lääkärit pystyvät määrittämään myös terveiden ihmisten troponiinitasoja.
– Testien herkkyyden lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että myös infarktiin liittymättömiä merkkiaineiden nousuja tavataan aiempaa useammin, Paana sanoo.
Paana tarkasteli väitöstutkimuksessaan merkkiaineiden pitoisuuksia vuoden 2018 Paavo Nurmi- maratoniin osallistuvilla juoksijoilla (MARACAT) sekä eteisvärinää sairastaville potilailla, jotka hakeutuivat hoitoon Tyksin ensiapuun vuosina 2013–2016 (TROPO- AF).
– Tutkimuksessani kävi ilmi, että kohonnut sydänperäisen troponiinin pitoisuus on hyvin yleinen voimakkaan fyysisen rasituksen, kuten maratonin jälkeen. Totesimme yli puolella maratonjuoksijoista sepelvaltimoissa kalkkia, mutta tutkimuksessa ei tullut esiin tämän yhteyttä troponiinin nousuun, Paana kertoo.
Paana ei havainnut väitöstutkimuksessaan yhteyttä sydänperäisen troponiinin, sepelvaltimoiden kalkkiutumisen tai plakkien repeytymisherkkyyden välillä. Löydös puoltaa käsitystä, että voimakkaaseen fyysiseen kuormitukseen liittyvät sydänperäisen troponiinin nousut ovat pääosin hyvänlaatuisia, fysiologisia ilmiöitä.
MARACAT-tutkimukseen osallistui 43 vapaaehtoista juoksijaa, jotka osallistuivat vuoden 2018 Paavo Nurmi maratonille. Juoksijoista 95 prosentilla sydänperäinen troponiini nousi yli sydäninfarktin diagnostiikassa käytetyn viitealueen.
– Lisäksi lihaskuormitusta kuvaavat merkkiaineet nousivat merkittävästi, mutta yhteyttä sydänperäiseen troponiiniin emme havainneet. Mittasimme tutkimukseen osallistuvilta sepelvaltimoiden kalkkiutumista viipalekuvauksella ja arvioimme näiden kalkkiplakkien repeämisherkkyyttä PAPP-A-määrityksellä, jonka on todettu olevan itsenäinen sydäntapahtumien ennustaja, Paana kertoo.
Paana osoitti väitöstutkimuksessaan myös, että eteisvärinää sairastavilla potilailla vähäiset sydänperäisen troponiinin nousut ovat erittäin yleisiä riippumatta ensiapuun hakeutumisen pääasiallisesta syystä. Vähäisen troponiininousun taustalla näillä potilailla oli kuitenkin vain hyvin harvoin sydäninfarkti. Paana tosin huomauttaa, että riippumatta vähäisen sydänperäisen troponiinin nousun syistä tai eteisvärinän tyypistä, on sen vaikutus potilaiden ennusteeseen merkittävä.
Paanan tutkiessa ensiapuun joutuneita eteisvärinäpotilaita kävi ilmi, että yli kahdella kolmesta eteisvärinäpotilaista oli vähäistä sydänperäisen troponiinin nousua. Vain pienellä osalla (4,5 prosentilla) kyseessä oli äkillinen sepelvaltimotautikohtaus ja suurimmalla osalla nousu liittyi joko perussairauksiin tai ei-sydänperäiseen äkilliseen sairastumiseen liittyvään sydänlihasvaurioon. Ennustetekijöitä troponiinin nousulle olivat yli 75 vuoden ikä, munuaisten vajaatoiminta sekä tulehdukset.
– Nykyiset diagnostiikka- ja hoitomenetelmät on kohdistettu sydäninfarktiin johtaneen plakin repeämän hoitoon, jolloin hoidolla voidaan parantaa potilaan ennustetta merkittävästi. Muussa tapauksessa hoito keskittyy taustalla olevaan sairauteen tai sairastumiseen, eikä kohdennettua hoitoa sydänlihasvaurioon useinkaan ole tarjolla, Paana toteaa.
***
LL Tuomas Paana esittää väitöskirjansa ”Clinical challenges of cardiac troponin testing - from marathon runners to atrial fibrillation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.5.2022 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Olli Anttonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Juhani Airaksinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: tuomas.paana@tyks.fi +358414693837
