Tutkimuksessa selvitettiin vähemmistöjen päihteiden käyttöä Suomessa – Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa (Väitös: LL Essi Salama, 27.5.2022, psykiatria)
Päihteiden käyttö on erilaista venäläis-, somalialais- ja kurdilaistaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna, selviää LL Essi Salaman väitöstutkimuksessa. Myös päihteiden käytön riskitekijät kuvautuivat eri väestöryhmillä osittain erilaisina. Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa. Syrjinnän ja päihteiden käytön yhteys osoittaa, että syrjintä on merkittävä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä.
Turun yliopistossa väittelevän Essi Salaman psykiatrian ja päihdelääketieteen alan väitöstutkimuksessa selvisi, että humalahakuinen alkoholin käyttö oli harvinaisempaa venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä yleisväestöön verrattuna. Päivittäinen tupakointi oli puolestaan venäläis- ja kurditaustaisilla miehillä yleisempää kuin koko väestössä.
Tutkimus osoitti myös, että päihteiden käyttö oli yhteydessä masennus- ja ahdistusoireisiin sekä itsetuhoisiin ajatuksiin kurditaustaisen väestön keskuudessa.
– Traumakokemukset olivat yhteydessä humalahakuiseen alkoholin käyttöön kurditaustaisilla ja elinaikaiseen kannabiksen käyttöön venäläistaustaisilla. Myös syrjintäkokemukset sisältyivät tekijöinä kannabiksen käyttöä selittäviin malleihin sekä venäläis- että kurditaustaisella väestöllä, Salama kertoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineistoa. Aineisto koostui haastatteluilla ja terveystarkastuksilla kerätyistä tiedoista. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2010-2012 ja siihen osallistui yhteensä yli tuhat venäläis-, somalialais- ja kurditaustaista henkilöä.
Tutkimuksessa arvioitiin alkoholin kulutusta, päivittäistä tupakointia ja elinaikaista kannabiksen käyttöä. Päihteiden käyttöä selittävinä tekijöinä tutkittiin sosiodemografisia tekijöitä, maahanmuuttotaustaan liittyviä tekijöitä, masennus- ja ahdistusoireita, traumakokemuksia ja Suomessa koettua syrjintää. Käytössä oli myös suomalaista yleisväestöä kuvaava verrokkiaineisto.
Päihteiden käyttöön liittyi maahanmuuttoa edeltäviä ja sen jälkeisiä stressitekijöitä
Stressi, erilaiset sosiodemografiset tekijät ja vastoinkäymiset, kuten mielenterveyden ongelmat sekä traumaattiset kokemukset, ovat koko väestössä yhteydessä päihteiden käyttöön. Essi Salaman tutkimuksessa todettiin, että samantyyppiset sosiodemografiset tekijät olivat yhteydessä päihteiden käyttöön sekä maahan muuttaneiden että koko väestön keskuudessa.
– Erityisesti pakolaistaustaiset ja humanitaarisista syistä maahan muuttaneet joutuvat usein kokemaan erilaisia hyvinkin kuormittavia tilanteita lähtömaassaan, matkalla sekä uudessa asuinmaassaan. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että syrjintä, rasismi ja vihamielinen kohtelu lisäävät myös stressiä ja voivat vaikuttaa monin tavoin yksilöiden hyvinvointiin. Päihteidenkäyttöä ei olekaan aiemmin tutkittu maahanmuuttoa edeltävien ja sen jälkeisten stressitekijöiden näkökulmasta, Salama kertoo.
Päihteiden käyttötapoja ei voi päätellä ulkoisista tekijöistä
Koska päihteiden käyttöä esiintyi kaikissa tutkituissa väestöryhmissä, päihteiden käytön tapoja ei voi päätellä stereotypioiden perusteella esimerkiksi ulkoisista tekijöistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulisi Salaman mukaan kysyä päihteiden käytöstä kaikilta.
– Jokainen pitää kohdata yksilönä ilman ennakko-oletuksia. Toisaalta ammattilaisten on tärkeää tiedostaa, että joskus päihteiden käyttö on edelleen stigmatisoitua ja joskus meidän ammattilaisten on muistettava perustella ja selittää, miksi kysymme päihteiden käytöstä. Päihteiden käytön seulonta erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on tärkeää, jotta ongelmalliseen päihteiden käyttöön voidaan tarjota apua, Salama sanoo.
***
LL Essi Salama esittää väitöskirjansa ”Is Substance Use of Any Substance? Study on Substance Use and Mental Health on Russian, Somali and Kurdish Origin Populations in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.5.2022 klo 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä: https://utu.zoom.us/j/63498194474
Vastaväittäjänä toimii professori Meryam Schouler-Ocak (Charité yliopisto, Saksa) ja kustoksena apulaisprofessori Solja Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: essi.salama@utu.fi
