Suomen kielen taito, ammatillinen ja henkilökohtainen itsetunnon vahvuus, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntä ja arvostus heijastuvat suoraan siihen, miten hyvin maahanmuuttajataustaiset varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat kokevat olevansa osa päiväkodin työyhteisössä. Näin toteaa Monika Haanpää Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen tuloksena.
Kasvatustieteiden maisteri Monika Haanpää selvitti ja kuvasi väitöstutkimuksessaan sekä maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien että suomalaistaustaisen varhaiskasvatushenkilöstön ja päiväkodin johtajien näkemyksiä päiväkodin toimintakulttuurista, työyhteisön jäsenyydestä, toiminnasta ja sen johtamisesta päiväkodeissa suhteessa varhaiskasvatushenkilöstön moninaisuuteen.
– Se, että maahanmuuttajataustaisten henkilöt kokivat tulevansa varhaiskasvatuksen työyhteisön täysjäseneksi ja että he oppivat päiväkodin työkulttuurin, -tavat ja -normit sekä suomen kielen, tapahtui enimmäkseen aktiivisesti toimintaan osallistumisen ja työssä oppimisen kautta. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön johtaminen vaati sensitiivisyyttä ja osaamista, joka liittyi muun muassa kulttuurien väliseen ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiseen, Haanpää toteaa.
Lisääntynyt maahanmuutto on muuttanut myös varhaiskasvatuksen kenttää ja varhaiskasvatuksen henkilöstön työolosuhteita. Päiväkotien moniammatillisissa työyhteisöissä työskentelee nykyisin yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2014 varhaiskasvatuksen henkilöstössä muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia työntekijöitä oli 390 henkilöä. Vuonna 2021 määrä oli kasvanut 631 henkilöön. Luvut sisältävät työllistetyt. Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokonaismäärä Helsingissä on lähes 6 000 henkilöä.
– Tutkimuksessani kysyin, miten maahanmuuttajataustaiset henkilöt kokevat jäsenyytensä ja työskentelynsä suomalaisen päiväkodin työyhteisössä ja toimintakulttuurissa, minkälaisia näkemyksiä suomalaistaustaisella varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta maahanmuuttajataustaisen henkilöstön kanssa. Kysyin myös, minkälaisia näkemyksiä päiväkodin johtajilla on työyhteisön johtamisesta ja toimivuudesta, kun sen jäseninä on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, Haanpää kertoo.
Väitöstutkimus toi esille, että varhaiskasvatuksen työyhteisön toimintaan saattavat vaikuttaa myös erilaiset tavat havaita ja ymmärtää työyhteisön julkilausuttuja toimintatapoja, esimerkiksi sopimuksia, käytäntöjä, normeja, vihjeitä ja ennakko-oletuksia.
Haanpää on tarkastellut varhaiskasvatuksen työyhteisöä käytäntöyhteisönä (communities of practice), jonka ulottuvuudet löytyivät varhaiskasvatuksen toimintakulttuurista ja työyhteisön toiminnasta. Käytäntöyhteisö on ryhmä ihmisiä, jotka jakavat tiettyjä taitoja tai ammattilaisia osaamisalueita.
– Me kaikki kuulumme käytäntöyhteisöihin, vaikka emme ole sitä tietoisia. Käytäntöyhteisö edellyttää ihmisten vastavuoroista sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen tai hankkeeseen käyttämällä jaettua käytännettä, Haanpää sanopo.
Varhaiskasvatuksen työyhteisön toiminnan analyysi osoittaa, että päiväkoti voi olla sekä monien käytäntöyhteisöjen paikka että kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen käytäntöyhteisö, joka sitoutuu toteuttamaan yhdessä varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden periaatteita ja tuottamaan erilaisia käytänteitä.
Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta alkaen. Vielä vuonna 1997 ulkomaalaisten henkilöiden osuus oli 0,7 prosenttia Suomen väestöstä, vuonna 2021 se oli jo 8,5 prosenttia. Maahanmuuton lisääntymisestä huolimatta työikäinen väestö vähenee, yksi työvoimapulasta kärsivä ala on varhaiskasvatus. Haanpään tavoitteena on ollut tuottaa tutkimuksellaan uutta tietoa maahanmuuttajataustaisen varhaiskasvatushenkilöstön toiminnasta, moninaisen työyhteisön johtamisesta sekä käytäntöyhteisöjen toiminnasta suomalaisissa päiväkodeissa.
***
KM Monika Haanpää esittää väitöskirjansa ”Kolminäkökulmainen tutkimus maahanmuuttajataustaisesta varhaiskasvatushenkilöstöstä suomalaisessa päiväkodissa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.3.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, EDU 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Arniika Kuusisto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emerita Inkeri Ruokonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väittelijän yhteystiedot: 0505722000, monika.haanpaa@gmail.com
