Uusi Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee työrauhaan liittyviä kysymyksiä opettajien, luokkahuonevuorovaikutuksen ja julkisen keskustelun näkökulmista.
Pedagogisen tuen saamisen, kuten formaalien pedagogisten koulutusten, on tunnistettu edistävän opettajien pedagogista kehittymistä yksilötasolla, mutta tutkimuksessa on huomioitu vähemmän yhteisötason pedagogista kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Uuden väitöstutkimuksen pohjalta tunnistettiin korkeakoulujen myönteiseen pedagogiseen kulttuuriin liittyviä tekijöitä.
Tieteellisen ajattelun taitojen oppiminen ei ole aina helppoa yliopisto-opiskelijoille. Turun yliopistossa väittelevä Heidi Salmento näkee, että tieteellinen ajattelu tulisi nostaa keskiöön erityisesti opetussuunnitelmatyössä.
Tyttökirjallisuus kasvattaa lukijoitaan monin tavoin, osoittaa kasvatustieteiden maisteri Sara Kokkonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Kirjallisuudessa on tuotu esille muun muassa suoria ja epäsuoria koulukiusaamisen muotoja, joiden ratkaisemiseen tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä oikeanlaisia roolimalleja ja käyttäytymistapoja lukijoille.
Suomen kielen taito, ammatillinen ja henkilökohtainen itsetunnon vahvuus, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntä ja arvostus heijastuvat suoraan siihen, miten hyvin maahanmuuttajataustaiset varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat kokevat olevansa osa päiväkodin työyhteisössä. Näin toteaa Monika Haanpää Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen tuloksena.
Opettajien taidot tukea kielellistä moninaisuutta eivät aina ole peruskoulun opetussuunnitelmien edellyttämällä tasolla. Suunnitelmat ovat jo usean vuoden ajan edellyttäneet jokaiselta opettajalta kieli- ja kulttuuritietoista pedagogiikkaa, mutta asiaa kasvatustieteen alan väitöstyössään tutkinut Elisa Repo havaitsi eroja opettajien asenteissa ja käytänteissä.
Äitien yksinäisyys ennustaa tyttöjen, isien yksinäisyys poikien pitkäaikaista sosiaalista yksinäisyyttä, paljastuu kasvatustieteiden maisteri Anne-Elina Salon Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. – On tärkeää varmistaa, että jokainen vanhempi voi kokea kyvykkyyttä vanhemmuudessaan, ja että yksikään vanhempi ei koe jäävänsä yksin. Tämä edistää vanhempien hyvinvointia ja mahdollistaa parhaimmillaan myös ylisukupolvisten haavoittuvuuden polkujen katkaisemisen, Salo toteaa.
Tarinoiden kertominen soveltuu hyvin työssä oppimisen menetelmäksi, osoittaa kasvatustieteiden maisteri Satu Hakanurmen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Perinteisten tarinankerrontamuotojen rinnalle ovat nousseet uudet tarinoiden muodot kuten kuvia, videoita ja kerrontaa yhdistävät digitaaliset tarinat. Visuaaliset tarinat ilmaisevat asioita, joita on vaikea sanoittaa ja jotka jäisivät muutoin kertomatta.
Ryhmän jäsenet omaksuvat luontaisesti monia erilaisia rooleja yhteisöllisen oppimisen aikana. Kasvatustieteen maisteri Olli-Pekka Heinimäen väitöstutkimuksen mukaan ryhmän eri jäsenten omaksumilla rooleilla on vaikutusta myös yhteisöllisen oppimisen onnistumisen ja laadun kannalta.
Nykypäivän tietoympäristöissä tiedon luotettavuuden merkitys korostuu luokanopettajan työssä. Alan koulutuksissa on kuitenkin usein koettu haastavana sovittaa yhteen kasvatustieteellistä tietoa ja opetustyön arkisia tilanteita. Kasvatustieteiden sekä oikeustieteen maisteri Mirva Heikkilä selvitti väitöskirjassaan, että tutkimustaitoja opiskelemalla opettajaopiskelijat voivat saada toimijuuden kokemuksia sekä omakohtaisen ymmärryksen siitä, miten tietoa tuotetaan.