Yliopistojen tulisi panostaa enemmän opiskelijoiden tieteellisen ajattelun taitoihin (Väitös: KM Heidi Salmento, 5.12.2023, kasvatustiede)

Heidi Salmento tutki kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan tieteellisen ajattelun taitojen oppimiseen ja opettamiseen liittyviä kysymyksiä. Hän perehtyi sekä yliopisto-opettajien että -opiskelijoiden käsityksiin tieteellisestä ajattelusta eri tieteenaloilla selvittääkseen, millaisiin asioihin tieteellisen ajattelun taitojen oppimisessa ja opettamisessa tulisi kiinnittää huomiota yliopistoissa.

– Yliopiston tehtävä on valmistaa opiskelijoita toimimaan tulevaisuuden asiantuntijatehtävissä, joissa tarvitaan taitoja etsiä, arvioida ja soveltaa tieteellistä tietoa. Näen tieteellisen tiedon yhtenä asiantuntijoiden tärkeimmistä työvälineistä. Pystyäkseen käyttämään tieteellistä tietoa työvälineenä asiantuntijoiden on oleellista ymmärtää menetelmiä, joilla tieteellistä tietoa tuotetaan, Salmento toteaa.

Esimerkiksi tutkimukseen liittyvien käsitteiden, menetelmien ja tutkimusprosessin vaiheiden ymmärtäminen ovat Salmennon mukaan tieteellisen ajattelun taitoja, joita tarvitaan asiantuntijatehtävissä tieteenalasta riippumatta.

Opiskelijoiden kannalta keskeisten tieteellisen ajattelun taitojen tunnistaminen on tärkeää

Tieteellisen ajattelun kehittyminen on yksi yliopisto-opintojen keskeisimmistä tavoitteista. Ei kuitenkaan ole aina selvää, mitä tieteellisen ajattelun taidoilla tarkoitetaan. Salmento tarkasteli sekä yliopisto-opiskelijoiden että opettajien käsityksiä tieteellisestä ajattelusta eri tieteenaloilla ja pyrki siten muodostamaan kuvaa siitä, millaisia osa-alueita tieteellisen ajattelun voidaan ajatella sisältävän yliopistoissa.

– Näiden osa-alueiden tunnistaminen lisää ymmärrystä siitä, miten yliopisto-opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittymistä voitaisiin entistä tietoisemmin edistää yliopistoissa. Tunnistamalla keskeisimpiä tieteellisen ajattelun taitoja, joita opiskelijoiden tulisi oppia, pystymme ottamaan ne tietoisemmin huomioon opetuksessamme, Salmento kertoo.

Salmennon mukaan tämä on tärkeää, sillä väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että tieteellisen ajattelun taitojen oppiminen ei ole aina opiskelijoille helppoa. Opiskelijoilla on haasteita esimerkiksi keskeisimpien tieteellisten käsitteiden ymmärtämisessä niiden tieteellisessä merkityksessä.

– Väitöstutkimukseni tulosten mukaan opettajat kokevat tarvetta kiinnittää entistä eksplisiittisemmin huomiota tieteellisen ajattelun taitojen kehittymiseen sekä keskusteluissa työyhteisöiden sisällä että opiskelijoiden kanssa opetustilanteissa. Opettajat kyllä tukevat opiskelijoiden tieteellisen ajattelun taitojen kehittymistä, mutta sitä voitaisiin tehdä vielä tietoisemmin ja läpinäkyvämmin, Salmento toteaa.

Tieteellisen ajattelun taitojen merkitystä tulisi kirkastaa yliopistoissa

Väitöstutkimuksensa lopputuloksena Salmento esittää, että tieteellisen ajattelun taitojen merkitystä pitäisi kirkastaa yliopistoissa. Hänen mukaansa opiskelijoiden tieteellisen ajattelun taitojen kehittymisen tukemiseen tulisi kiinnittää entistä tietoisemmin huomiota opetuksessa. Salmento näkee, että tieteellinen ajattelu tulisikin nostaa keskiöön erityisesti opetussuunnitelmatyössä.

– Oleellista olisi panostaa siihen, että tieteellisen ajattelun taidot eivät jäisi irrallisiksi palasiksi, vaan muodostaisivat punaisen langan opintoihin. Opettajien pedagogiseen osaamiseen panostaminen on tärkeää, mutta kyse ei ole ainoastaan opettajista ja opiskelijoista, vaan koko yliopistosta tiedeyhteisönä. Tieteellisen tiedon merkitys ja tieteellisten ajattelijoiden tarve ei tule ainakaan vähenemään yhteiskunnassamme, vaikka teknologinen kehitys muuttaa tapoja tehdä tutkimusta, Salmento toteaa.

Salmennon mukaan yksi yliopistojen tärkeimmistä tehtävistä onkin pitää huoli siitä, että meillä on tulevaisuudessakin taitavia tieteellisiä ajattelijoita ratkomassa yhteiskuntamme monimutkaisia kysymyksiä.

***

KM Heidi Salmento esittää väitöskirjansa ”Teaching and Learning Scientific Thinking at Universities” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 5.12.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

> Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta

Vastaväittäjänä toimii tohtori Kieran Balloo (University of Southern Queensland, Australia) ja kustoksena professori Mari Murtonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väittelijän yhteystiedot: heirpo@utu.fi, p. 0443564949