Korkeakoulujen tulisi tunnistaa myönteisen pedagogisen kulttuurin merkitys opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle (Väitös: KM Siru Myllykoski-Laine, 25.10.2024, kasvatustiede)
Pedagogisen tuen saamisen, kuten formaalien pedagogisten koulutusten, on tunnistettu edistävän opettajien pedagogista kehittymistä yksilötasolla, mutta tutkimuksessa on huomioitu vähemmän yhteisötason pedagogista kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Uuden väitöstutkimuksen pohjalta tunnistettiin korkeakoulujen myönteiseen pedagogiseen kulttuuriin liittyviä tekijöitä.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija, KM Siru Myllykoski-Laine tutki väitöskirjassaan korkeakouluopetukseen ja pedagogiseen kehittymiseen liittyviä, osittain piilossa olevia sosiokulttuurisia tekijöitä korkeakouluopettajien ja -kehittäjien kokemusten ja käsitysten pohjalta. Tutkimusaineistoina olivat opettajien haastattelut sekä koulutuksen kehittäjiltä kerätyt kysely- ja työpaja-aineistot.
Myllykoski-Laine havaitsi, että opetukseen liittyvät myönteiset arvot, jaetut tavoitteet, kollegiaalinen kokemusten ja näkemysten jakaminen sekä yhteisön systemaattiset käytännöt opetuksen tukemiseksi ovat tärkeitä yhteisöjen pedagogiselle kehittymiselle.
– Suomalaiset korkeakoulut ovat tarjonneet tukea opetustyölle pedagogisten koulutusten kautta 1990-luvulta lähtien. Lisäksi pedagoginen kehittäminen on nähty keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi korkeakoulutuksessa. Korkeakoulujen sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti kuitenkin vaikuttaa siihen, miten opetukseen ja sen kehittämiseen on mahdollista panostaa, Myllykoski-Laine toteaa.
– Väitöstutkimuksen aineistojen mukaan esimerkiksi kaikissa yhteisöissä opetusta ei pidetä tärkeänä tai opettaja voi kokea jäävänsä yksin opetuksen kehittämisessä. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että esimerkiksi mahdollisuus keskustella kollegoiden kanssa opetuksesta edistää opetuksen kehittämistä ja tukee opiskelijakeskeistä opetusta.
Koulutuksen kehittäjät ovat keskeisessä asemassa pedagogisten käytäntöjen tukemisessa
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa korkeakoulutuksen kehittäjien opetukseen liittyviä käsityksiä ja tuotiin esiin tämän asiantuntijaryhmän merkitys pedagogisten yhteisöjen tukemisessa.
– Opetusta ja pedagogista kehittymistä tukevien koulutuksen kehittäjien tunnistaminen on tärkeää, sillä heillä on merkittävä rooli organisaation käytäntöjen ja opetukselle myönteisen pedagogisen kulttuurin muovaamisessa, Myllykoski-Laine kertoo.
Tutkimus osoitti, että koulutuksen kehittäjillä on erilaisia opetuksen lähestymistapoihin liittyviä käsityksiä, jotka ovat yhteydessä heidän pystyvyysuskomuksiinsa opetuksesta ja heidän kokemuksiinsa opetuksen kehittämiselle saatavasta kollegiaalisesta tuesta sekä opetuksen mielekkyydestä. Lisäksi tutkimus toi esiin esimerkiksi kollegiaalisen tuen tärkeyden vuorovaikutuksellisille opetuksen lähestymistavoille.
– Näiden yhteyksien huomioiminen koulutuksen kehittäjien oman ammatillisen osaamisen kehittämisen tukemisessa on tärkeää, sillä eri tekijät voivat heijastua heidän tekemäänsä pedagogiseen kehittämistyöhön.
Yhteisön tuki ei ole tärkeää vain yksittäisille opettajille vaan koko korkeakouluyhteisön toiminnalle ja kehittymismahdollisuuksille
Tutkimuksen mukaan korkeakouluopettajat ja -kehittäjät arvostavat vuorovaikutusmahdollisuuksia, yhteistyötä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Aineistot osoittavat, että korkeakouluyhteisöt ovat kuitenkin hyvin erilaisissa tilanteissa opetukselle saatavan tuen suhteen.
– Pedagogisten yhteisöjen jäsenillä tulee olla riittävästi aikaa osallistua opetusta tukeviin käytänteisiin. Keskeistä on, että opetukselle saadaan tukea yhdenvertaisesti, Myllykoski-Laine toteaa.
Tutkimustulosten mukaan koulutuksen kehittäjät näkevät yhteisöllisyyden jopa elinehtona yhteisön pedagogiselle kehittymiselle.
– Analyysini mukaan koulutuksen kehittäjien käsitykset yhteisöllisyydestä näyttäytyvät yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden vuorovaikutuksena, mikä sisältää niin yksilön toimijuuteen ja vastuuseen liittyviä tekijöitä kuin laajempaan sosiokulttuuriseen kontekstiin liittyviä tekijöitä. Erityisesti kehittäjät korostivat mahdollisuuksia kokea kuuluvuuden tunnetta yhteisössään, Myllykoski-Laine toteaa.
Tulokset vahvistavat systemaattisten toimien tärkeyttä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi korkeakouluyhteisöissä, niin arvona itsessään kuin pedagogisen kehittymisen mahdollistajana. Myllykoski-Laineen mukaan tutkimuksen avulla tunnistetun opetukselle myönteisen pedagogisen kulttuurin kautta voidaan edistää korkeakouluoppimisen ja -opetuksen laatua, mikä kuitenkin vaatii organisaatioilta systemaattisia toimia.
***
KM Siru Myllykoski-Laine esittää väitöskirjansa ”Establishing a supportive pedagogical culture for higher education teaching” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.10.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Katarina Mårtensson (Lund University, Sweden) ja kustoksena professori Mari Murtonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Tutustu väitöskirjaan Turun yliopiston julkaisuarkiston verkkosivuilla.
