Asiasana: kasvatustiede

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Korkeakoulujen tulisi tunnistaa myönteisen pedagogisen kulttuurin merkitys opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle (Väitös: KM Siru Myllykoski-Laine, 25.10.2024, kasvatustiede)

Pedagogisen tuen saamisen, kuten formaalien pedagogisten koulutusten, on tunnistettu edistävän opettajien pedagogista kehittymistä yksilötasolla, mutta tutkimuksessa on huomioitu vähemmän yhteisötason pedagogista kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Uuden väitöstutkimuksen pohjalta tunnistettiin korkeakoulujen myönteiseen pedagogiseen kulttuuriin liittyviä tekijöitä.

Kansalaisjärjestöillä oli keskeinen rooli suurissa koulutusuudistuksissa 1900-luvun alun Isossa-Britanniassa (Väitös: KM Lauri Luoto, 29.11.2023, kasvatustiede)

New Education -liike tavoitteli kouluopetuksen nykyaikaistamista ja pyrki parantamaan tyttöjen ja työväenluokkaisten lasten mahdollisuuksia kouluttautumiseen 1900-taitteen Isossa-Britanniassa. Lauri Luoto tarkasteli kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan New Education -liikkeen verkostoitumista ja vaikutusta Ison-Britannian koulutuspoliittiseen päätöksentekoon.

Sadat vastavalmistuneet maisterit vannoivat opettajan valan

04.06.2021

Luentosalissa kaikuu kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen vararehtori Inkeri Ruokosen sanat hänen lukiessaan Comeniuksen valaa. Muut valmistuneiden juhlaan, publiikkiin, osallistuneet vannoivat valansa kotona. Koronan vuoksi tiedekunnan publiikki järjestettiin toista kertaa etänä, mutta juhlan tuntu oli silti vahva. Puheenvuorot nostivat esille tiedekunnasta valmistuneiden merkityksen niin yhteiskunnan kehitykselle kuin yksittäisen ihmisen hyvinvoinnille.

Autenttiset oppimisympäristöt synnyttävät kokemuksellista, kehollista ja yhteisöllistä oppimista (Väitös: KL, TaM Hanna Niinistö, 15.1.2021, kasvatustiede)

KL, TaM Hanna Niinistö tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan taideoppimista autenttisissa todellisen elämän tilanteissa, ympäristöissä ja yhteisöissä. Tutkimusaihe on ajankohtainen tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja koulutukselliset ilmiöt sekä digitaalisuus vaikuttavat opetukseen ja haastavat opettajan ja opettajankouluttajan. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että koronapandemian ja etäopetuksen aikana oppimisympäristöillä on entistä suurempi merkitys oppimiskokemukseen.

Väitös nostaa esille aukipuhumattomat asiat kodin ja koulun yhteistyössä (Väitös: KM Miina Orell, 18.12.2020, kasvatustiede)

Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu lakiin ja opetussuunnitelmiin normina, mutta monet opettajat kokevat yhteistyön kuuluvan vahvasti vapauden piiriin. Asiaa väitöstyössään tutkinut Miina Orell havaitsi opettajien pitävän yhteistyötä tärkeänä, mutta sen käytännön toteutus jää opettajan omaan harkintaan. Kaikki tutkimusta varten haastatellut opettajat totesivat saaneensa vain vähän koulutusta kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.

Korkeakoulujen kansainvälisiä opiskelijoita halutaan kansallisiin tarpeisiin (Väitös: KM Suvi Jokila, 18.12., kasvatustiede)

Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä rakennetaan kansallisiin tarpeisiin. Yhteiskunnallinen tilanne heijastelee tekijöihin, joilla kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia perustellaan. Näin toteaa korkeakoulujen kansainvälistymispolitiikkaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössä tutkinut kasvatustieteiden maisteri Suvi Jokila.

Oppimiseen motivoi halu päästä hämmennyksestä harmoniaan (Väitös: VTM, KM Ritva Javanainen, 17.12.2020, kasvatustiede)

Opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsityksessä Ritva Javanaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Javanainen tutki kesäyliopiston opiskelijoita ja heidän käsityksiään oppimisesta. – Oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan, Javanainen toteaa.